Suullinen kyselytunti 9/2001

Soneran optiojärjestelyt

Mauri Pekkarinen (kesk):

Arvoisa puhemies! Soneran pääomistajana Lipposen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti osaltaan hyväksyä Soneran johdolle uudet muhkeat optiojärjestelyt äskettäin. Päätöksen idea oli, että kun Soneran kurssi on romahtanut ja vanhat optiot eivät tuottaneetkaan Soneran johdolle kasapäin miljoonia, kynnystä niiden saamiseksi laskettiin huimasti. Päätöksen moraalinen ja asiallinen perusta oli heikko, ja se on loukannut syvästi suomalaisten oikeustajua. Ministeri Heinonen on tänä aamuna sanoutunut tuosta päätöksestä osaltaan irti. Se oli hyvä ratkaisu Heinoselta.

Arvoisa puhemies! Kysyn nyt erityisesti paikalla olevalta hallituksen johdolta, ministeri Niinistöltä: Mikä on koko hallituksen kanta tähän kysymykseen tällä hetkellä? Onko hallitus talouspoliittisen ministerivaliokunnan aikaisemman päätöksen takana edelleen?


Sauli Niinistö (kok):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ehkä ed. Pekkarinen tietää, talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään kokoontunut ja päättänyt peruuttaa tuon aikaisemman ratkaisun, päätynyt siis siihen, että valtio ei osakkeenomistajana kannata Soneran yhtiökokouksessa tätä Soneran hallituksen esitystä.


Mauri Pekkarinen (kesk):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että myös muut talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenet sanoutuvat aikaisemmasta heikosta päätöksestään irti. Nyt kysyisin kuitenkin, ja uskon, että suomalaiset haluavat kuulla siihen vastauksen:

Onko hallituksella jokin uusi yhtenäinen toimintalinja omistamissaan yhtiöissään näiden optiojärjestelmien tai muiden palkitsemisjärjestelmien suhteen, ja mikä sen järjestelmän idea on?


Sauli Niinistö (kok):

Arvoisa puhemies! Mitään yleistä uutta linjausta hallituksella ei ole. Uskoisin kuitenkin, että kaiken kaikkiaan tämä tapahtumasarja varmuudella kyllä johtaa siihen, että entistäkin tarkemmin harkitaan kaikkien valtionyhtiöitten optiojärjestelyjä.

Mutta jos ministeri Mönkäre voisi kertoa ne periaatteet, jotka ovat edelleen voimassa valtionyhtiöitten yleisellä tasolla.


Sinikka Mönkäre (sd):

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja optioissa perustuu vuoden 1998 päätökseen, ja sitä on vuosi sitten viimeksi tarkistettu. Ajatuksena on, että näiden yhtiöiden tulee olla kilpailukykyisiä kaikilta osin, myös johdon ja henkilöstön rekrytoinnissa. Sen vuoksi on tehty periaatepäätökset siitä, miten optioita toteutetaan. Valtionyhtiöissä ne ovat hieman tiukempia, tai sanotaan erilaisia kuin perinteiset. Niissä on pyritty kaavamaisuudesta eroon, niissä kuuluu olla toimialavertailu ja ne eivät ole siis sidottuja pelkkään kurssikehitykseen.

Nyt on myös päätetty, että tämän kevään kuluessa kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla asiaa edelleen kehitetään, tarkastellaan erilaisissa markkinaolosuhteissa, onko tarvetta linjausten muutoksiin.


Kimmo Kiljunen (sd):

Arvoisa puhemies! Optiojärjestelyt ovat luomassa Suomeen kahdet toisistaan täysin poikkeavat työmarkkinat. Niistä toisilla, joilla suurin osa meistä työskentelee, palkka/palkkio määräytyy suurin piirtein työpanoksestamme. Toisilla työmarkkinoilla taas, jotka koskevat yritysjohtoa, työpanoksella ja siitä palkitsemisella ei ole mitään reaalista suhdetta. Normaalin ihmisen elinikäiset ansiot voidaan itse asiassa kuitata yhdellä kertaa.

Onko ylipäätään tarkoituksenmukaista, että valtionyhtiöt ovat edes periaatteessa mukana rapauttamassa työmarkkinoiden koheesiota optiojärjestelyin?


Sauli Niinistö (kok):

Arvoisa puhemies! Optioitten yleiset linjaukset, jotka ministeri Mönkäre esitti, ovat kyllä tähän asti ymmärtääkseni saaneet varsin laajasti kannatusta. Näin on menetelty, noilla periaatteilla, ja se lienee myös eduskunnassa hyväksytty.

Ehkä kaiken kaikkiaan näiden optioittenkin kanssa ollaan tekemisissä sellaisen ilmiön kanssa, joka ensin tulee täydellä vyöryllä, on ainoa mahdollisuus, kun se keksitään, kunnes sitten huomataan, että ei sitä uutta taloutta tai puhdasta optioriippuvuutta ollutkaan.

Todennäköisesti yksityissektorille jonkinasteinen optio- tai kannustinjärjestelmä on tullut jäädäkseen. Valtionyhtiöitten kannalta tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että kamppailu pätevästä työvoimasta on jatkuvasti aika kovaa, erityisesti Suomen tapaisessa pienessä maassa.


Bjarne Kallis (skl):

Arvoisa rouva puhemies! Ministerivaliokunnan tämänpäiväinen päätös pelasti kyllä hallituksen, tekisi mieli sanoa, suuresta katastrofista. (Ed. Ala-Nissilä: Onko se hyvä asia?) Haluaisin tietää, mitkä olivat ne syyt, minkä takia te peruutitte päätöksenne. Oliko se tämä yleinen kohu, joka nousi tämmöisen virheellisen päätöksen johdosta, vai löytyykö muita syitä? (Eduskunnasta: Moraali!) — Oikein hyvä, jos se on se, oikein hyvä!

Sitten ihmettelen hieman sitä, että te ette pidä 250 000 markan kuukausipalkkoja riittävän kilpailukykyisinä. Oletteko te hallituksessa todella sitä mieltä, että 250 000 markan kuukausipalkka ei ole kilpailukykyinen?


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Ensin mitä tulee tuohon optiojärjestelmään, sen kattavuuteen, joka on ollut saman kaltainen 2000-järjestelmän malli, se koskee 6 500:aa Soneran työntekijää. Silloin puhutaan vähän toisenlaisista ansioista kuin ed. Kallis tässä suhteessa viittaa. Ne perusteet, joita tämän asian yhteydessä jatkuvasti on pohdittu, ovat olleet toisaalta omistajan intressi, omistajan etu, se, miten veronmaksajien yhteistä omaisuutta, sen arvoa, mahdollisimman myönteisesti kyetään kehittämään, ja se intressi on vahvasti sidoksissa yhtiön etuun, ja toisaalta se, mitkä ovat yhteiskunnalliset ja moraaliset näkökulmat, joihin useassa puheenvuorossa täällä on viitattu. Omistajanäkökulmasta se on ollut se peruste, miksi alun perin tuo ratkaisu on tehty.

Nyt tämän prosessin kestäessä olemme tulleet tilanteeseen, jossa itse asiassa sitä toista vaakakuppia, sitä yhtiön etua, tämän asian puolesta ei ollut olemassa, vaan tuo järjestely ja siitä käyty keskustelu ovat olleet itse asiassa vahingoittamassa yhtiön etua, jolloin ei ollut mitään perustetta enää puoltamassa sen kaltaista mallia.


Ben Zyskowicz (kok):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pekkarisen ja ed. Kalliksen kysymykset ovat ehkä antamassa sellaista valoa tähän asiaan, että tässä olisi tällainen opposition näkökulma ja hallituksen näkökulma. Luulen, että se valo tähän asiaan on väärä, koska tässä asiassa on ehkä ennen kaikkea ollut yhtiön johdon informaatioon perustuva yhtiön edusta yksinomaan lähtevä näkökulma ja sitten tällainen laajempi näkökulma. Tätä mielestäni todistaa se, että ministeri Heinonen, joka on pääomistajan edustajana joutunut nimenomaan yhtiön näkökulmasta asiaa katsomaan, ja samoin yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja ed. Saapunki ovat asettuneet alun perin puoltamaan tätä optio-ohjelmaa, kun taas laajemmat näkökohdat ovat olleet omiaan asettamaan näkemykset optio-ohjelmaa vastaan.

Minuutti on täyttynyt, ed. Zyskowicz, valitettavasti!

Ed. Saapunkihan eilisessä Suomenmaan pääjutussa sanoo, että tuhon tie on toinen vaihtoehto. Näin vahvasti hän puolsi tätä optio-ohjelmaa. Mutta aika loppuu, en ehtinyt tehdä kysymystä.


Liisa Hyssälä (kesk):

Arvoisa puhemies! Ihan edelliseen puheenvuoroon viitaten totean, että hallintoneuvostossa ei ole ollut yksimielinen kanta tai puheenjohtajan kanta ei ole ollut koko hallintoneuvoston kanta, vaan eriävät mielipiteet tästä optio-ohjelmasta alun perinkin ovat pöytäkirjassa esimerkiksi ed. Kalliksen ja allekirjoittaneen kohdalla.


Jaakko Laakso (vas):

Rouva puhemies! Onhan tämä aika outo tilanne, että hallituksen talouspoliittinen valiokunta, ministerivaliokunta tekee päätöksen ja ainoa syy, miksi tämä päätös perutaan, on se, että tämä salaiseksi julistettu päätös tulee julkiseksi. Eihän tässä mikään muu ole syynä siihen, että yhtäkkiä kanta on muuttunut. Eli ministeri Niinistö, te arvostelette tänään Turun Sanomissa sitä, että tällaiset ei-julkiset päätökset tulevat julkisiksi. Minä haluan kysyä teiltä:

Oletteko todella sitä mieltä, että hallituksen pitää tavan takaa entistä enemmän salata päätöksiään, jotta se ylipäänsä saa päätöksensä lävitse eduskunnassa?


Sauli Niinistö (kok):

Arvoisa puhemies! Soneran hallitushan on itse julkistanut tämän oman ehdotuksensa. Ei siinä mitään salaista ole ollut. Se on ollut tiedossa kyllä. Huomaan, että nyt halutaan sitten aivan toisesta lähtökohdasta liikkeelle lähtenyttä Turun Sanomien kolumniani, jossa luettelen useita esimerkkejä, sotkea tähän asiaan. Huomaan kyllä, että Suomenmaan — tulemme toiseen kertaan siihen — päätoimittaja näyttää kirjoittavan aivan samasta asiasta tämän päivän pääkirjoituksessaan. Hän on havainnut ilmeisesti myöskin enempi tuollaiseen menettelytapaan liittyvän ongelman, eikä sillä ole asioitten julkisuuden kanssa sinänsä mitään tekemistä, enemmän se on menettelytapaa hallituksen sisällä.


Anneli Jäätteenmäki (kesk):

Rouva puhemies! Esitän kysymyksen ministeri Niinistölle, joka on tämän päivän Turun Sanomissa todella kirjoittanut ja moittinut ministeri Siimestä siitä, että ministeri Siimes on talouspoliittisen ministerivaliokunnan luottamuksellista asiaa kertonut ulospäin. Olisin tiedustellut:

Minkä vuoksi tämä ensinnäkin oli luottamuksellinen tai salainen asia? Eikö olisi oikein, että kun kyseessä on valtionyhtiö, niin sellaiset asiat kuin henkilöstöpolitiikka käsiteltäisiin avoimesti ja perusteet kerrottaisiin kansalaisille? Tässä on kuitenkin suomalaisten yhteisestä hyvin tärkeästä yrityksestä kysymys. Miksi tämä asia haluttiin salata?


Sauli Niinistö (kok):

Arvoisa puhemies! Ed. Jäätteenmäki, tekin olette istunut talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Sehän on siinä mielessä valmisteleva elin, että useimmat hallitukset, väitän näin, ehkä kaikki Suomessa, ovat päätyneet siihen, että ne keskustelut, jotka valmistelevasti siellä käydään, koska ne ovat valmistelevia ja tässä tapauksessa ohjeen antamista yhtiökokoukseen, eivät välittömästi ainakaan leviäisi julkisuuteen. Se on ollut tapana. Muilta osin toivoisin, että ette nyt muuttaisi minun mielipiteitäni; en minä noin ole väittänyt. Minä olen kirjoittanut samasta asiasta kuin teidän puolueenne pää-äänenkannattajan päätoimittaja on tänään kirjoittanut kokonaisen pääkirjoituksen. Siitä minäkin kirjoitin.


Kalevi Olin (sd):

Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen liittyy monia näkökulmia — se on ymmärrettävää — uuden ja vanhan tyyppisen liiketoiminnan tarkastelu muun muassa. Mutta itseäni on kiinnostanut Soneran optioasia lähinnä siitä näkökulmasta, voisiko tähän liittyä ehkä sellaista pohdintaa, joka on tarpeellista, että kun esimerkiksi valtionyhtiöihin kasvavassa määrin ulkopuolisia asiantuntijahallituksia tuodaan, joskus tuntuu, että tavallaan tuntuma yhteiskuntaan näissä ulkopuolisissa hallituksissa on niin ohut, että esimerkiksi päätöksenteon ajankohdan arvioinnissa voi olla vaikeuksia. Jos nimittäin ajatellaan, että Soneran kohdalla olisi kysymys nimenomaan tästä, sehän kertoisi sitä, että tuntumaa yhteiskuntaan ei ole riittävästi ulkopuolisella hallituksella.

Voisiko näin tulkita?


Sauli Niinistö (kok):

Arvoisa puhemies! Ylipäätään elinkeinoelämässä osakeyhtiökentässä minusta Suomessa ollaan selkeästi uuden tilanteen edessä, jossa yhtiöitten hallitusten, yleensä hallituksen rooliin ja myöskin jäseniin tullaan kiinnittämään huomattavasti enemmän huomiota kuin aikaisemmin, aletaan kokea yhtiön hallitus selkeänä toimijana. Näin ei välttämättä aivan sataprosenttisesti ole aina ollut, vaan hallitus on koettu usein vain osakeyhtiölain vaatimaksi välttämättömäksi pahaksi.

Miten valtio tähän sitten voi vastata? Haluaisin toistaa niitä ajatuksia, joita olemme täällä esittäneet eräiden kansanedustajien kanssa, jotka itse ovat valtionyhtiöissä, sitä keskustelua, pitäisikö eduskunnan piiristään pyrkiä muodostamaan jokin sellainen, ei välttämättä valiokunta, mutta erikoistuneiden ihmisten joukko, joka ei leimautuisi yhteen valtionyhtiöön vaan tarkkailisi niitä ikään kuin näistä lähtökohdista. Silloin muun muassa tällaiset tapakulttuurikysymykset, menettelytavat, esimerkiksi optiotavat, tulisivat ikään kuin monenkertaiseen syyniin.

Ministeri Niinistö, minuutti on valitettavasti ylittynyt!


Esko-Juhani Tennilä (vas):

Rouva puhemies! Oleellistahan tässä on se, nauttivatko nämä ahneet optiohaalarit Talonen ja Relander edelleen liikenneministeriön luottamusta.

Voivatko he kaiken jälkeen jatkaa viroissaan? Kaiken jälkeen tarkoittaa sitä, että Sonera on johdoltaan sekaisin, pahoissa veloissa, ja nyt vielä sitten on tämä ahneus, joka selvästi paistaa läpi.


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, optiojärjestelmien osalta kysymys ei ole muutamasta ihmisestä, vaan kysymys on 6 500 ihmisestä, osaajasta, joiden asiasta tässä on kysymys.

Mitä tulee Soneran hallitukseen tai yhtiön toimivaan johtoon, molemmat nauttivat omistajan luottamusta.


Irja Tulonen (kok):

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti lausun myös tyytyväisyyteni siitä rohkeudesta, mitä ministeri Heinonen on esittänyt, kun hän on peruuttanut ja esittänyt hylättäväksi nämä optiosuunnitelmat.

Nythän on tietysti kaikkien etu, että Sonerassa saadaan työrauha. Kun on pörssiyhtiöstä kyse, se on erittäin tärkeä asia. Kysyisinkin ministeri Heinoselta:

Kun tässä nyt vähän on kolhuja tullut, onko ministeriössä ja ministerillä mitään avaimia, että todella päästään työrauhaan ja saadaan Sonera positiiviselle auralle eteenpäin?


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Yhtiön ympärillä on todella käyty paljon keskustelua. On varmasti ollut ihan hyvä, että esimerkiksi yhtiön hallintoneuvostossa on pidetty kokous, jossa tätä osittain vellonuttakin keskustelua strategiasta ja johtamisesta on käyty läpi. Minulla ei oikeastaan ole mitään lisättävää siihen, mitä hallintoneuvoston puolelta tässä asiassa on todettu sen tuen osalta ja myöskin siltä osin, että linjaukset strategian osalta ovat tulleet hyväksytyiksi. Nyt mielestäni todella on tärkeää, että työrauha yhtiön kaikkien työntekijöitten osalta saadaan aikaiseksi.

Mielestäni tämäkin keskustelu, joka optiojärjestelmistä on käyty, on suomalaiselle yhteiskunnalle ollut hyväksi. Uskon, että me olemme kaikki oppineet tässä keskustelussa, ja uskon, että se toimii kaikkien hyväksi. Nyt toivon, että yhtiön johto saa työrauhan.


Anneli Jäätteenmäki (kesk):

Arvoisa puhemies! Kun en saanut äsken vastausta, olisin toistanut kysymyksen, minkä vuoksi talouspoliittinen ministerivaliokunta ei halunnut tuoda julkisuuteen päätöksensä perusteluja. Se oli kuitenkin lopullinen, ja se olisi voitu tehdä aivan avoimesti. Eikö olisi oikein, että tällaisissa valtionyhtiöissä noudatettaisiin mahdollisimman avointa henkilöstöpolitiikkaa ja että hallitus myös sitä noudattaisi? Mitkä olivat ne perusteet, miksi tätä päätöstä ei haluttu tuoda julkisuuteen?

Olisin sitten kysynyt: Mikä muutti ministeri Niinistönkin kannan siitä, mitä se on aamulla Turun Sanomien kirjoituksessa vielä ollut, jolloin hän puolusti tätä optiojärjestelmää?


Sauli Niinistö (kok):

Arvoisa puhemies! Miten te voitte, ed. Jäätteenmäki, tuollaista väittää? Miten te voitte väittää näin? Tämä on valtavan kiusallinen tilanne siinä mielessä, että ensin te pistätte valheellisia sanoja suuhuni ja sitten vaaditte minua vastaamaan niistä. Se on aivan mahdoton tilanne minun vastata. (Ed. Elo: Se on politiikkaa se!) — Se on puhdasta ja pelkkää pelin politiikkaa. (Ed. Jäätteenmäki: Miksi salattiin?)

Kysymys on, kuten totesin, vanhasta tavasta, että kun talouspoliittinen ministerivaliokunta on valmisteleva elin, tietääkseni kaikki hallitukset Suomessa ovat noudattaneet menettelyä, ettei asioita julkisteta, ellei siitä erikseen päätetä. Mutta aivan selvää on, että kun tämä optiojärjestely oli julkinen asia sinänsä — kaikkien tiedossa oli, että Soneran hallitus sellaista esittää ja että yhtiökokous ottaa siihen kantaa — niin totta kai valtion kanta olisi tullut julki. Todennäköisesti sen olisi ministeri Heinonen kysyttäessä ilmoittanut.


Johannes Koskinen (sd):

Arvoisa puhemies! Talouspoliittinen ministerivaliokuntahan käsittelee vapaamuotoisesti näitä asioita, antaa ikään kuin laveampaa selkänojaa ministerille, jonka alaisena kyseinen yhtiö on. Perinteisesti tällaiset ovat luottamuksellisia ohjeita. Ne voidaan minä päivänä hyvänsä perua, niitä voidaan muuttaa ja niitä pitää käsitellä aina yhtiökokousten alla hyvin joustavasti.

Itse voin todeta, että tätä asiaa on puitu eilen ja tänään muun muassa sosialidemokraattien elimissä. Siellä on varmaan yksi syy siihen, että asiaan on palattu uudelleen, ja varmasti näin on tehty myös muissa hallitusryhmissä, kun on koko asioiden tila selvinnyt paremmin ja kun on ollut hyvää aikaa vielä tarkistaa ohjeita, jotka koskevat Soneran tulevaa yhtiökokousta.


Mikko Elo (sd):

Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö käytti alussa oikein hyvän puheenvuoron, kun hän totesi, että tästä prosessista on paljon opittavaa. Ministeri Niinistö: Onko tämä oppi muun muassa sitä, että kun makrotalous tuo lisää pörssikursseihin arvoa, niin se myöskin sitä vie, eikä optio-ohjelmia pitäisi makrotalouden vaihteluiden mukaan muuttaa? Tämä on todella puhdasta ahneutta, jos optio-ohjelmia muutetaan aina makrotalouden suhdanteiden mukaan.

Puhemies! Toinen kysymys: Kun ministeri Heinonen antaa tukensa hallintoneuvostolle, niin tietojeni mukaan ministeri Heinonen kuitenkin esittää yhtiökokoukselle, että hallintoneuvosto lopetettaisiin.

Mielelläni kuulisin vastaukset molemmilta ministereiltä.


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Jos ensin vastaan hallintoneuvosto-kysymykseen. Minä en sen kaltaista esitä. Sen sijaan yhtiökokoukselle on yksittäinen osakas tehnyt ehdotuksen hallintoneuvoston lakkauttamisesta, ja sen takia se joudutaan yhtiökokouksessa käsittelemään.


Sauli Niinistö (kok):

Arvoisa puhemies! Viittaisin oikeastaan siihen jo lausumaani, että tällaisten optioittenkin kohdalla, vähän niin kuin sen uuden talouden terminkin kohdalla, mennään varmasti tosi lujaa jonkin aikaa, kunnes rauha palaa maahan. Tämä kokonaisuudessaan varmaan vaikuttaa optioitten tuleviin sisältöihin.

Kai se niin on, että optioajatteluun ei kyllä kuulu se, että niitä korjailtaisiin, vaikkakin nyt näyttää, että yksityissektorilla täyttä höyryä koko ajan korjataan. Siitähän on ollut myöskin uutisia.

Ehkä ed. Laaksolle, joka on pitkään odotellut vastausta kysymykseensä, sanoisin sellaisen vanhan viisauden, että ei tuhma ole se, joka virheitä tekee, vaan se, joka ei ota opiksensa.


Maria Kaisa Aula (kesk):

Arvoisa puhemies! Minusta on vallan mainiota, että hallitus on rohjennut tunnustaa virheensä ja pyörtänyt päätöksensä optio-ohjelman tarkistuksista. Minusta tässä keskustelussa pitäisi päästä myös eteenpäin. Koko soppahan syntyi siitä, että Soneran kurssikehitys ei ole ollut sitä, mitä sen kuviteltiin olevan. Markkinoilla ei luoteta yhtiöön siinä määrin kuin valtio-omistajan, veronmaksajien ja pienomistajien kannalta olisi tarpeen. Haluaisin kysyä:

Ovatko talouspoliittinen ministerivaliokunta ja liikenneministeriö keskustelleet siitä, mitä muuta kuin optio-ohjelman peruminen voitaisiin tehdä, että markkinoiden luottamus Soneraan palautuisi, mikä olisi sekä valtion, veronmaksajien että pienomistajien näkökulmasta hyvin tärkeää? Mitkä ne strategiset linjaukset valtio-omistajan puolelta tulevat olemaan?


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa tietysti helposti tätä puidaan käydään yhden yhtiön, Soneran, lähtökohdasta ja tilanteesta lähtien. Mielestäni näkökulma tulee kuitenkin laajentaa siihen, mikä yleensä Euroopassa tämän kaltaisten yhtiöiden arvokehitys on ollut. Valitettavasti nuo kolmannen sukupolven huutokaupat, korkeat lisenssimaksut, ovat osaltaan olleet aiheuttamassa sen, että koko ala Euroopassa on ollut arvojen osalta alamäessä. Sonera on hyvin tarkkaan noudattanut sitä yleistä linjaa, mikä muilla vastaavan kaltaisilla yhtiöillä on. Koko tämä toimiala on kokenut tämän kaltaisen muutoksen.

Kyllä näen tulevaisuudessakin Soneran kaltaisella yhtiöllä aivan keskeisenä kysymyksenä sen, että osaavista ihmisistä kyetään pitämään kiinni, kyetään sitouttamaan heidät niin johtamisen kuin tulospalkkauksen keinoin. Osaaminen on myöskin se tekijä, jolla yhtiö tulevaisuudessa kansainvälisesti voi menestyä.


Bjarne Kallis (skl):

Arvoisa rouva puhemies! En minä halua liikaa tukea ed. Jäätteenmäelle antaa, mutta kyllä kuitenkin totean, että ministerivaliokunta teki yksimielisen päätöksen, ja jos se olisi pysynyt salassa, niin kuin oli tarkoitus, niin luulenpa, että hallitus olisi tehnyt yksimielisen päätöksen, jota olisi kyllä myöhemmin ollut vaikea purkaa. (Ed. Zyskowicz: Miten se olisi voinut pysyä salassa? Se olisi tullut julkisuuteen yhtiökokouksessa!) — Se olisi silloin tullut julkisuuteen, ja kun päätös olisi tehty, tuskinpa hallitus olisi sitä päätöstä lähtenyt enää sen jälkeen muuttamaan.

Ministeri Niinistön vastaus oli hyvä, kun hän totesi, että virheistä pitää oppia. Toivon todella, että hallitus on tästä jotakin oppinut eikä tee tällaista virhettä enää.


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Ehkä vain lyhyesti siitä, minkä kaltaisesta päätöksestä tässä on kysymys. Kysymys on pörssiyhtiöstä. Pörssiyhtiön hallituksen tulee julkistaa yhtiökokousasiat tietyllä yksityistarkkuudella tiettyä aikaa ennen kyseistä yhtiökokousta. Näin on tässä tapauksessa tapahtunut. Siihen liittyy se, että optiojärjestelmä on tullut keskusteluun. Kaikki omistajat, valtio yhtenä omistajana, ottavat lopullisesti kantaa esitykseen yhtiökokouksessa. Tänään on valtio-omistaja suurimpana omistajana todennut, että se ei tule yhtiökokouksessa puoltamaan sitä Soneran hallituksen esitystä, joka on tätä kautta pörssilainsäädännön mukaisesti julkisuuteen tullut.


Matti Saarinen (sd):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Heinonen sanoi, että hän ei tule esittämään hallintoneuvoston lakkauttamista. Sen sijaan on tehty esitys hallintoneuvoston lakkauttamiseksi. Kysyn:

Tuletteko mahdollisesti kannattamaan sitä esitystä?


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Tämä on sen kaltainen asia, jonka osalta hallitus varmasti tulee lähempänä yhtiökokousta omalta osaltaan miettimään sitä toimintaohjetta, miten tulemme yhtiökokouksessa toimimaan. Varmasti tulen keskustelemaan jatkossakin tästä asiasta myöskin nykyisen hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa, niin kuin olemme asiasta jo itse asiassa eilen keskustelleet. Varmasti sitä keskustelua tulemme jatkamaan. Uskon, että voimme tehdä ratkaisuja täysin hyvässä yhteistyössä tässä asiassa.


Risto Kuisma (rem):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Heinoselta. Kun kiistatta ulkoa päin tiedotusvälineiden kautta, kun pörssiyhtiöstä on kysymys, aika paljon saa tietoa, niin varmasti on tullut vaikutelma kansalle, että Soneran strategiat eivät välttämättä ole hyviä, kun ottaa huomioon suuren velkaantuneisuuden. Kyllä myös näiden asioiden julkinen käsittely on luonut yleisesti sen mielikuvan, että myöskään Soneran johdossa asiat eivät ole kunnossa, ja vakava epäilys on myös johdon asiantuntemuksesta.

Jos nämä ovat vääriä käsityksiä, mihin toimenpiteisiin valtio pääomistajana aikoo ryhtyä, että todellinen ja oikea kuva palautettaisiin markkinoille?


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee strategioihin, yhtiön johtamistilanteeseen, on selvää, että ne ovat sen kaltaisia kysymyksiä, jotka ovat yhtiön hallituksen tehtäviä ja toisaalta yhtiön toimivan johdon vastuulla olevia tehtäviä. Niin kuin sanoin, moni täälläkin oleva on saanut Soneran hallintoneuvoston jäsenenä selvityksen siitä, missä näissä kysymyksissä mennään. Olen ymmärtänyt, että se selvitys on katsottu sen kaltaiseksi, että yhtiön johdolla ja hallituksella on täysi luottamus ja tuki ja asialle toivotaan työrauhaa. Loppujen lopuksihan näihin asioihin voidaan vaikuttaa ainoastaan työnteolla tuossa yhtiössä. Se on loppujen lopuksi se asia, joka yhtiön arvoa kasvattaa pysyvällä tavalla. Siksi minun mielestäni olisi tärkeää, että nyt yhtiön työntekijät, yhtiön johto, yhtiön hallitus saavat rauhassa sitä työtään tehdä.


Mauri Pekkarinen (kesk):

Arvoisa puhemies! Minusta ensinnäkin on hienoa, että ministeri Heinonen tunnustaa, että hallitus oli täysin väärillä linjoilla ja että virhe on nyt korjattu. Se on hyvä se. Hiven ihmetyttää vielä se, mikä ministeri Niinistölle tekee vaikeaksi tunnustaa sen tosiseikan, että vielä tänä aamuna — minulla on Turun Sanomat tässä käsissäni — te patistelitte ministeritoverianne tässä Sonera-asiassa ja moititte häntä siitä, että hän irrottautuu päätöksestä "jota yksimielisesti oli päättämässä". Näin te kirjoititte tänä aamuna Turun Sanomissa. Minusta on hyvä, että ministeri Siimes rohkeni olla eri mieltä muiden talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsenten kanssa ja sai osaltaan aikaan sitä prosessia, joka johti nyt siihen, että tätä päätöstä tarkastettiin. Erityisen kiitoksen minä haluan kuitenkin tässä asiassa antaa lehdistölle ja julkiselle sanalle. Oppositio ei ennättänyt välikysymyksellä tähän asiaan mukaan eikä se olisi auttanut ehkä, mutta julkisen sanan kanta tässä asiassa auttoi.


Sauli Niinistö (kok):

Arvoisa puhemies! Ed. Pekkarinen, olette tainnut nyt laiminlyödä lukea oman pää-äänenkannattajanne Suomenmaan pääkirjoituksen, joka puhuu vain tästä asiasta. Se on hyvin huolellinen kirjoitus, ja sen logiikka on aivan samanlainen. (Ed. Pekkarinen: Minä luen teidän kannanottojanne!) Kysymys on tietysti viime kädessä siitä, että kun talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa jotain, niin jollei puolla, sitten pitäisi ilmoittaa, ettei puolla. Olen vain kiinnittänyt tällaiseen ehkä enemmän menettelytapakysymykseen tässä yhteydessä huomiota, ja, niin kuin voitte todeta siitä kirjoituksesta, useisiin muihinkin saman tyyppisiin asioihin, joilla ei ole tämän päivän otsakkeen kanssa mitään tekemistä.


Suvi-Anne Siimes (vas):

Arvoisa puhemies! Kun tässä on aikaisemmassa kysymyksessä suoraan nimeni noussut esiin ja minuun tässä toisessakin kysymyksessä viitattiin, haluan sanoa muutaman asian.

Ensinnäkin, mitä ed. Jäätteenmäen väitteisiin tulee, en kommentoi sitä, mitä ministeri Niinistö on kolumnissaan kirjoittanut, mutta kylläkin sitä, mitä ed. Jäätteenmäki sanoi. Totean, että minulla ei ole tapana vuotaa luottamuksellisia asiakirjoja julkiselle sanalle enkä ole sitä tässä Sonera-asiassakaan tehnyt.

Mitä tulee talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksentekoon, en ole referoinut millään tavalla talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksentekoa julkisuudessa. Olen julkisuudessa sanonut tästä optioasiasta saman periaatteellisen kantani, jonka olen esittänyt myös talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Mitä tästä kaikesta meidän pitäisi oppia? Ehkä hallinnon kehittämisen näkökulmasta se, että nyt poissa olevan pääministerin olisi varmaankin syytä selkiyttää niitä pelisääntöjä, joilla tämä ministeri Koskisen sanojen mukaan vapaamuotoinen valmistelu talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tapahtuu.


Liisa Jaakonsaari (sd):

Arvoisa puhemies! Kyllä ministeri Niinistön tämän päivän Turun Sanomien luettelo, jossa hän kertoo siitä kunnioituksen ja luottamuksen puutteesta, jota hallituksessa on havaittavissa, jonkinlaista keski-iän kriisiä hallituksessa kuvaa, että kaikki asiat eivät ole ihan paikallaan nyt. Sama koskee niin sanotun Tobinin veron valmistelua, josta on tullut kummallisia tietoja, että asianomainen valmisteleva ministeriö on pidetty siitä ikään kuin irrallaan, kun asia on tuotu iltakoulussa esille. Minä kysyisin vielä ministeri Niinistöltä:

Mitä hallituksessa aiotaan tehdä tämän selvän epäluottamuksen ja kunnioituksen puutteen korjaamiseksi? Se on minusta huono juttu.


Sauli Niinistö (kok):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaakonsaari on ollut niin pitkään mukana, että hän on varmaan havainnut tällaisia merkkejä aina silloin tällöin politiikassa. Me olemme kyllä asioista keskustelleet. Ainakin minä uskon, että sellainen luottamus palautuu. Minä olen ollut muistelevinani vuosien takaa sellaisia hallituksia, joissa ajaudutaan sellaiseen eräänlaiseen varustelukierteeseen, että vähintään yhtä tärkeää kuin se, mitä hallitus päättää keskuudessaan, on se, että voittaa sen hallituskumppaninsa julkisessa keskustelussa heti sen jälkeen. Tällaisesta varustelukierteestä ei hyvää seuraa. Sen vuoksi kiinnitin tällaisiin pieniin yksityiskohtiin huomiota.