Täysistunto 70/2012

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Markus Lohi (kesk):

Arvoisa puhemies! Voin erityisellä tyytyväisyydellä todeta, että lopultakin Yleisradion rahoitusratkaisu on syntynyt ja eduskuntaryhmät ovat löytäneet yhteisen näkökulman siihen, miten tästä eteenpäin Yleisradion toiminta tullaan rahoittamaan. Kun katsoo tätä toki aika myöhään venynyttä keskustelua ja puhujalistaa, siellä ei ole kovin montaa varausta, niin tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että kansanedustajat tai suomalaiset pitäisivät tätä asiaa kovin vähäpätöisenä. Aika paljon kansalaisilta on tullut tästä asiasta yhteydenottojakin, kun ensimmäisen kerran julkaistiin tämä yleisradiovero, Yle-veromalli, mitä hallitus nyt tässä esittää, ja palaute on ollut tietenkin vaihtelevaa. Pääsääntöisesti kuitenkin on sellaista viestiä tullut, että tämä malli, joka on nyt syntynyt, koetaan hyvinkin oikeudenmukaiseksi. On selvää, että kun yhteiskunta ja tekniikka ovat kehittyneet, Yleisradion palvelutkaan eivät ole enää laitesidonnaisia eikä tämä Yleisradio-rahoitus voi perustua laitesidonnaiseen maksuun.

Kaiken kaikkiaan olen ollut aistivinani, että kansanedustajatkin ovat tähän syntyneeseen ratkaisuun hyvin tyytyväisiä, mutta voin senkin todeta, että kun tällainen vero syntyy ja sitä lähdetään noin pääsääntöisesti keräämään kaikilta suomalaisilta, niin tämä velvoittaa myös Yleisradiota. Varmasti monessakin mielessä ja tähänkin on erilaisia näkökulmia kuultu tässä salissa, minkälainen pitäisi olla Yleisradion palvelusisältö jatkossa, mutta nostan esille kaksi asiaa, jotka mielestäni olisi hyvä huomioida ja joita itse ainakin tulen hyvin tarkkaan seuraamaan Yleisradion toiminnassa.

Toinen on alueellisten maakuntaradioiden resurssit. Mielestäni tämä ratkaisu, joka lähtee siitä, että kaikilta suomalaisilta kerätään yleisradiovero, edellyttää myös sitä, että Yleisradio jatkossakin turvaa, että maakuntaradioilla on riittävät voimavarat tuottaa alueellisia uutispalveluita. Monelle alueelle Yleisradion maakuntaradiot ovat aivan kuin osa sitä maakuntaidentiteettiä. Tämä on hyvä myös Yleisradiossa huomioida.

Ja toinen, jonka ajattelin nostaa esille, ovat nämä verkkopalvelut. Mielestäni Yleisradion tämänhetkiset verkkopalvelut ovat jo erittäin korkealaatuisia ja korkeatasoisia. Muun muassa Elävä arkisto ja Yle Areena ovat aivan erinomaisia, ja mielestäni ja käsittääkseni myös kansainvälisessä vertailussa kyllä aivan huippuluokkaa.

Totta kai siellä parannettavaa on, mutta on tärkeää, että tätä mediasisältöä edelleen laajennetaan, ja on monia erilaisia ohjelmia, joista kansalaiset kaipaavat sitä, että pystyvät myös netin kautta käyttämään.

Arvoisa puhemies! Osana tätä yleisradioveropakettia on myös yleisradiolain muuttaminen, ja tässä muutosprosessissa erityisesti perustuslakivaliokunta käsitteli myös tätä julkisen palvelun tehtävän arviointikysymystä, onko ehkä jollakin kolmannella taholla intressi tätä arviointia lähteä oikeudellisesti arvioimaan myöhemmin esimerkiksi valituksen kautta. Mielestäni on järkevä linja se, että kun ajatellaan, mikä kaiken kaikkiaan jatkossa onkaan sitten Yleisradion julkisen palvelun tehtävää, niin tämä ratkaisu pitää tehdä poliittisesti, koska tämä on kuitenkin tietyllä tavalla poliittista arviointia, ei niinkään oikeudellista arviointia. Ja sen takia on tärkeää, että tällaista valitustietä ei lähdetty nyt pääsääntöisesti avaamaan. Pidän sitä oikeanlaisena ratkaisuna.

Arvoisa puhemies! Kun tämä laki yleisradioverosta tuli tänne eduskuntaan lähetekeskusteluun, niin itseäni tässä häiritsi aika lailla yksi asia ja se oli nimenomaan yrityksiä ja erityisesti siellä yhteisöjä koskeva veromalli. Sain siitä myös palautetta kentältä erittäin voimakkaasti. Meillä on monia pienyrittäjiä, joilla on useita yrityksiä, ja he kokivat, että nämä yritykset eivät sinänsä käytä Yleisradion palveluita, vaan ne luonnolliset henkilöt, jotka näitä omistavat, ja tämmöiselle perheyrityskokonaisuudellekin saattoi tulla parinkin tuhannen euron yleisradioveromaksu tällä alkuperäisellä mallilla. Sen takia olen erittäin tyytyväinen, että nyt sitten valiokuntakäsittelyssä löydettiin tähän oikeudenmukaisempi ratkaisu, ja se malli, joka nyt on syntynyt, on mielestäni tilanteeseen nähden erinomainen. Siinä aivan pienet yritykset, vaikka ne ovat yhteisömuotoisia osakeyhtiöitä, eivät maksa yleisradioveroa, mutta sitten kun voitto kasvaa — nimenomaan voitto eli tämä ei ole enää liikevaihtoon sidonnainen vaan tulokseen sidonnainen — maksetaan tietty prosentti siitä voitosta ja se ei kuitenkaan nouse kohtuuttoman suureksi myös suurissakaan yrityksissä.

Olen erittäin tyytyväinen tähän kokonaisuuteen, ja pidän tätä tähän aikaan sopivana. Toivon, arvoisa puhemies, vilpittömästi, että Yleisradio menestyy tulevaisuudessakin ja että suomalaiset voivat olla ylpeitä tästä kansallisesta instituutiosta. Olkoon tämä haasteena myös Yleisradiolle.


Esko Kiviranta (kesk):

Arvoisa puhemies! Olin estynyt käyttämästä puheenvuoroa viime torstaina yleisradioverolain ensimmäisessä käsittelyssä ja nyt sitten haluan pari sanaa tästä sanoa, varsinkin, kun olen ollut tätä käsittelemässä valtiovarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa.

Tämä yhteisön yleisradiovero on tietysti aikamoinen kummajainen. Yhteisöhän, luultavasti osakeyhtiö tai osuuskunta, ei käytä Yleisradio Oy:n palveluita, vaan niitä käyttävät henkilöt. Eduskuntaryhmät olivat kuitenkin yhdessä sopineet, että yhteisön yleisradioverona kerätään 22 miljoonaa euroa vuosittain, ja sen takia tässä ei ollut järjen käyttö laajemmin sallittua.

Mutta sen muutoksen valtiovarainvaliokunta teki, että kun hallituksen esitys ja eduskuntaryhmien sopimus lähti siitä, että yhteisön yleisradiovero olisi perustunut liikevaihtoon, niin se muutettiin verotettavaan tuloon perustuvaksi. Ja tämä tapahtui pitkälti Suomen Yrittäjien aloitteesta ja esityksestä, ja tässä noudatettiin käytännössä Suomen Yrittäjien tahtoa tämän säännöksen uudelleen laatimisessa, ja pidän sitä hyvänä. Nyt on ainakin varmaa, että yrittäjäjärjestö ei tätä yhteisön yleisradioveroa voi kritisoida, kun se on itse tämän pykälän käytännössä saanut esittää.

Toinen tärkeä muutos, joka eduskunnassa tehtiin, oli se, että poistettiin tämmöiset ihan lieveilmiöt. Hallituksen esityksen mukaan yhteisön yleisradiovero olisi koskenut myös asunto-osakeyhtiöitä ja yhteisetuuksia, joita ovat yhteismetsät, tiekunnat, kalastuskunnat, jakokunnat ja muut sellaiset yhteenliittymät. Ja tiedetään, että on äärimmäisen harvinaista, että nämä asunto-osakeyhtiöt tai yhteisetuudet, kuten yhteismetsät, harjoittaisivat liiketoimintaa tai maataloutta, jotka ovat osakeyhtiöitten ja osuuskunnan yhteisön yleisradioveron perusteena.

Eli tällä säännöksellä ei olisi ollut juurikaan verotulomerkitystä eikä rahoitusmerkitystä Yleisradio Oy:lle. Se olisi vain aiheuttanut turhaa kummastusta ja epäselvyyttä. Ja siksi nämä asunto-osakeyhtiöt ja yhteisetuudet jätettiin lain soveltamisalan ulkopuolelle ja tätä koskevat säännökset poistettiin. Minusta tämä on ihan hyvä kokonaisuus nyt pitkän ja moniportaisen ja monivuotisen valmistelun jälkeen. Yleisradion rahoitus on nyt turvattu valittavissa olevista vaihtoehdoista varmaankin parhaasta päästä olevalla mallilla.


Jouko Skinnari (sd):

Arvoisa puhemies! Tämä on yllättävän hyvä ja myös tässä eduskuntakäsittelyssä parantunut laki, ja Yleisradion näkökulmasta — puhun tässä myös hallintoneuvoston jäsenenä — tämä on tervetullut. Se toisaalta myös sitten meitä, jotka olemme vastuussa Yleisradion toiminnasta, velvoittaa sen suhteen, että on sitten kysymyksessä kotimainen tai kansainvälinen uutistoiminta, yhteiskunnalliset ohjelmat tai suomalainen kulttuuri, elokuva tai muu suomalainen tv-viihde, urheilu, niin nämä kaikki vaativat sitä, että kansalaiset saavat parhaan mahdollisen palvelun. Esimerkiksi urheilun ohella on paljon kiinnitetty huomiota siihen, miten näitä maksullisia osuuksia urheilun eri muodoissa on jatkuvasti lisätty, ja tämä ei ole esimerkiksi nuorison kannalta mikään hyvä asia, koska suomalaiset rakastavat urheilua. Onneksi nyt esimerkiksi jalkapallon osalta tässä tarjotaan niin tänä iltana kuin viikkoja aikaisemminkin hyvää ohjelmaa.

Myös sitten tämä vienti tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaisten tietoisuuden ulkomailla olevista tapahtumista pitää olla kansainvälisesti korkeata luokkaa, myös sitten niin, että uutisvälityksessä paitsi englanninkielistä tekstiä ja siihen liittyviä Lontoon ja Washingtonin näkökulmia pitäisi olla myös itäisen maailman näkökulma, mikä tarkoittaa sitä, että Moskova, Peking ja Tokio ovat myös sellaisia, joita pitää näille katsojille ja kuulijoille avata. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, on se sitten Syyrian tilanne tai muu, että nämä näkökulmat tulisivat otetuksi esille.