Täysistunto ja suullinen kyselytunti 54/2010

Hallituksen esitys Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta

Pentti Tiusanen (vas):

Arvoisa rouva puhemies! Esitän, että hallituksen esitys 195/2009 vp eduskunnalle laiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain muuttamisesta hylätään.

Arvoisa puhemies! Me kävimme ensimmäisen käsittelyn yhteydessä varsin laajasti myös ne perustelut läpi. Niihin kuitenkin on nyt vielä syytä osin palata. Meillä ympäristövaliokunnan käsittely oli perusteellinen. Se kesti kyllin pitkään, se käytiin kiireettä, ja sen kiireettömyyden keskeinen syy ja aihe on se, että tässä todellakin säädetään luonnonsuojelulain vastaisella tavalla yksilöllistä, yksityiskohtaista lainsäädäntöä myös niin, että lex in casu ‐periaate näyttää tulleen tähän hallituksen esitykseen.

Mielestäni perustelut tämän hallituksen esityksen hylkäämiseen löytyvät hyvin yksityiskohtaisesti vastalauseesta 1, jonka ovat allekirjoittaneet valiokunnan puheenjohtaja Susanna Huovinen, jäsenet ed. Rakel Hiltunen, ed. Merja Kuusisto, ed. Satu Taiveaho ja ed. Tarja Tallqvist sekä allekirjoittanut.

Tänä vuonna vietetään YK:n ja maailman biodiversiteetin merkkivuotta. Ei voi puhua juhlavuodesta. Vuonna 2010 ei voi juhlia biodiversiteetin vähenemän taittamista niin kuin sitä pitäisi voida sen pohjalta, mitä Johannesburgissa päätettiin, sen pohjalta, mitä Euroopan unionissa on päätetty. Biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus, on hupenemassa, ja se on yksi keskeinen tämän planeetan ongelma. Me tiedämme aivan viime päivien tapahtumista, viime viikkojen tapahtumista yhä karmeampia esimerkkejä siitä, mitä on luonnolle tapahtumassa. Nyt kansallispuistolainsäädäntö on perustettu nimenomaan luonnon säilyttämiseksi, luonnonarvojen säilyttämiseksi sukupolvien ylitse.

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto perustettiin 2004, ja laki tuli vuoden toiseksi viimeisenä päivänä 2004 voimaan. Kansallispuiston perustelu on 1 §:ssä ja kuuluu: "Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan luonnonsuojelulain (1096/1996) mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto."

Kun tieto siitä, että tälle kansallispuistoalueelle ollaan rakentamassa moninkertaisesti suurempaa hotellia kuin siellä nyt olemassa oleva hotellikiinteistö on, syntyi Pallas-liike Pro Pallas: 15 000 allekirjoitusta, joista merkittävä osa on lappilaisilta allekirjoittajilta, suhteellisesti suurempi osa kuin muualta Suomesta oli. Tämä liike on pitänyt tätä asiaa vahvasti esillä.

Arvoisa puhemies! Minkä takia siis edelleenkin on syytä esittää ja äänestää tätä hallituksen huonoa esitystä vastaan? Syitä on lukuisia. Luettelonomaisesti: Natura-lainsäädäntöä ei ole aukaistu, Natura-kysymyksiä ei ole ratkaistu tässä vaiheessa, kun tämä hallituksen esitys on tehty, ne on jätetty myöhäisemmiksi. Pohjaveden suojelun kysymyksiä ei ole ratkaistu. Meillä on käytettävissä Metsähallituksen asiantuntijalausunto, jonka mukaan jo yli 200 asukkaan hotellikiinteistö edellyttäisi jätevesien ohjaamista kansallispuiston ulkopuolelle. Tämä jätevesiongelma on siis auki. Maisemaekologia tärveltyy, siitä meillä on hyvin arvovaltaisia asiantuntijalausuntoja, muun muassa professori Ilkka Hanskin lausunto. Meille on selkeästi osoitettu se, että ei toteudu maankäyttö- ja rakennuslain 167 §, joka toteaa: "Rakennettu ympäristö on pidettävä rakennusluvan mukaisessa käytössä ja siistissä kunnossa." Siis kun on perusteltu tätä uuden hotellin rakentamista sillä, että nykyhotelli on niin huonossa kunnossa, niin käytännössä on rikottu maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä sen hotellin korjaaminen vaadi uuden, moninkertaisesti suuremman hotellin rakentamista, siis 10 200 kerrosneliömetrin kokoisen hotellin rakentamista.

Nimenomaan on perusteltu historiallisilla syillä tätä hanketta, sillä, että jo vuonna 1936 on aloitettu hotellin rakentaminen Pallaksella. Se valmistui vuonna 1938. Saksalaiset joukot räjäyttivät sen vuonna 1944. Uusi rakennettiin nykyiselle paikalle, joka on hiukan alempana kuin edellinen, vuonna 1948. Kuitenkaan nykyinen toiminnanharjoittaja ei ole harjoittanut hotellitoimintaa puiston perustamisaikana eikä toiminnan rajoitus siten loukkaa alkuperäisen hotelliyrittäjän oikeuksia. Kun hän on ottanut tämän hotellin hoitaakseen, niin on ollut tiedossa se, että kansallispuistoon ei saa rakentaa hotellia, niin kuin luonnonsuojelulain 13 § pitää sisällään, ja myöskään ne poikkeukset, mitkä luonnonsuojelulaissa mainitaan, eivät koske hotellin rakentamista.

Ennakkotapauksesta on kysymys, ja lopulta voidaan todeta, että on kysymys yhden yrittäjän suosimisesta, tästä lex in casu ‐lainsäädännöstä, jota on ennakoinut kuntarajan muutos. Asiaa on perusteltu muun muassa Yhdysvaltain kansallispuistolainsäädännöllä, jossa on osoitettu kansallispuistoja, joissa on alueella rakentamista. Kuitenkin Suomen kansallispuistot on perustettu ennen muuta luonnonsuojeluun, ihmisen ja luonnon kohtaamiseen, ja meidän luonnonsuojelulainsäädännössämme on hyvin tarkoin kerrottu, mitä kansallispuistossa saa tehdä ja mitä ei. Kansallispuistossa ei saa rakentaa hotelleja. Lisäksi USA:ssa on varsin suuria kansallispuistoja, joista ed. Pulliainen on myös täällä kertonut ja joissa ei ole rakennuksen rakennusta.

Arvoisa puhemies! Todella, näinä hetkinä olemme surullisen lainsäädännön edessä, toisin kuin luonnonsuojelulakia tähän saakka, ainakin ne 15 vuotta, mitä itse olen ollut mukana täällä, on kehitetty. Nyt uusia kansallispuistoja on avattu ja lainsäädäntöä toteutettu. Nyt otetaan taaksepäin hyvin ikävä askel, joka on valitettavasti myös ennakkotapaukset mahdollistava lainsäädäntö. Mikään tulevaisuuden päättäjä ei ole sidoksissa niihin hurskaisiin huomioihin, että kysymys ei nyt olisi ennakkopäätöksestä. Nyt tehdään sen kaltainen.


Susanna Huovinen (sd):

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi haluan kannattaa tätä tehtyä hylkäysehdotusta. Me kävimme ensimmäisen käsittelyn yhteydessä tästä asiasta hyvin mittavan ja kohtuu pitkän keskustelun täällä salissa. Omalta osaltani haluan vain aivan lyhyesti nostaa esiin muutaman oleellisen perustelun sille, miksi haluan, että eduskunta hylkäisi tämän hallituksen esityksen. Aivan niin kuin tuossa ed. Tiusanen jo edellä totesi, meidän pitäisi jotenkin palauttaa mieliimme se, minkä vuoksi kansallispuistot on aikanaan perustettu: luonto- ja maisema-arvojen suojelua varten. Eikä vain niin, että vain me voimme niistä nauttia, vaan myöskin siten, että näitä maisemia ja luontoarvoja jää myöskin tuleville polville ihasteltaviksi.

Tämä on ollut itselleni hyvin periaatteellinen kysymys koko tuon ajan, kun olemme sitä valiokunnassa käsitelleet. Mielestäni tähän liittyy erittäin vahva ennakkotapauksen luonne, vaikka sitä on kovasti pois yritetty tämän esityksen kyljestä selittää siinä onnistumatta kuitenkaan. Tätä vahvistaa sekin, että valiokunnan kuulemisessa kävi aivan selväksi, että jo se, että tämä esitys annettiin, aiheutti paineita ei vain muissa kansallispuistoissa rakentamiselle ja muulle tämmöiselle toiminnalle vaan myöskin alemmanasteisessa suojeluverkossamme. Tämä on mielestäni erittäin huolestuttavaa. Kuitenkin kansallispuistot ja erilaiset suojelualueet muodostavat hyvin pienen osan suomalaisesta pinta-alasta, niin että sitä maata olisi kyllä, minne näitä erilaisia pytinkejä voisi rakentaa, myös muualla.

Tätä hallituksen esitystä lähtökohtaisesti — sehän on tuollainen yhdeksän sivun läystäke, hyvin kevyt ja ohut — vaivaa juuri se, että siitä puuttuu täysin erilaisten vaihtoehtojen pohdinta siitä, miten tämä asia olisi voitu muutoin ratkaista kuin rakentamalla nyt tällainen kohtuukokoinen hotelli tuonne keskelle kansallispuistoa. Lisäksi on käynyt harvinaisen selväksi, että rakentamisen vaikutukset ovat ympäristön kannalta haitalliset. Nämä kävin perusteellisemmin läpi tuossa ykköskäsittelyn yhteydessä ja luin suoria lainauksia täällä muun muassa noista asiantuntijalausunnoista, kun koin, että tässä keskustelussa silloin oli ikään kuin semmoinen ilmapiiri, että mitään haitallisia luontovaikutuksia ei olisi tällä rakentamisella. On aivan selvää, että niitä on. Niitä on muun muassa jätevesikysymykseen liittyen pohjavesikysymys, joka on edelleen hieman avoin — ei oikein tiedetä edes, mitkä ovat vaikutukset — rakentamisen aikainen ja muu liikenne ja sen lisääntyminen ja pysäköinnin kasvun hallitseminen, tässä nyt muutamia mainitakseni.

Lisäksi tässä koko keskustelussa tämän hankkeen ympärillä minua on häirinnyt kovasti se, että on annettu ymmärtää täälläkin salissa, että tuolla kyseisellä alueella tästä asiasta vallitsisi pyhä yksimielisyys niin, että tämä olisi suurella kannatuksella eteenpäin viety asia. Näinhän se ei ole, vaan on erittäin paljon myöskin tuolla alueella asuvia ihmisiä, siellä lomailevia ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että tätä hanketta ei pidä viedä eteenpäin. Mutta todellakin ensin siis vielä toistan kannatukseni tälle hylkäykselle ja viittaan tuohon pitkähköön keskusteluun ja siinä käyttämiini puheenvuoroihin.

Lopetan, arvoisa puhemies, lainaamalla erästä asiantuntijaa, joka kuvasi tätä hanketta valiokunnassa sanomalla, että tämä on sama kuin Porvoosta tehtäisiin Tampere.


Annika Lapintie (vas):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa perusteltiin tätä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hotellihankkeen hylkäystä, ja siinä mielessä niihin on helppo yhtyä. Tämä kansallispuisto on osa kansallismaisemaamme, ja alueella on pinta-alaa yli 100 000 neliökilometriä. Se on maamme suosituin kansallispuisto, ja siellä on yli 300 000 kävijää vuodessa, mitkä seikat käyvät ilmi niin valiokunnan mietinnöstä kuin mietinnön vastalauseestakin. Erimielisyyttä on sen sijaan siitä, mihin johtopäätöksiin tämän hallituksen lakiesityksen suhteen on sitten päädyttävä.

Tämä 320 vuodepaikan hotelli halutaan nyt rakentaa tämän nykyisen 130 vuodepaikan pienehkön hotellin sijaan. Kysehän on aika merkittävästä asiasta. Näinä perusteluina, miten itse olen ymmärtänyt, on esitetty sillä tavalla, että sekä hotelli että ympäristö ovat huonossa kunnossa, ne ovat siivottomia. Sitten on tuotu esille tämä yrittäjän taloudellinen menestys. En voi olla ihmettelemättä, ollaanko nyt täällä eduskunnassa tekemässä lakimuutosta yhden yrittäjän taloudellisten intressien vuoksi.

Tämä hallituksen esitys, siis rakentamishanke, on luonnonsuojelulain vastainen, sillä kansallispuistoissa rakentaminen on kielletty. Tästä kiellosta on poikkeus: alueen hoitoa ja tutustumista varten tarpeelliset rakennukset ja rakennelmat voidaan sallia. Ja tämä esitetty hotellihanke ei kyllä hyvällä tahdollakaan millään keinoin voi olla tällainen.

Mikäli tämä hallituksen esitys nyt hyväksytään, se tuo luonnonsuojelulainsäädäntöön ennakkotapauksen, jolla puututaan luonnonsuojelualueiden koskemattomuuteen. Ja jos todellakin eduskunta huomenna hyväksyy tämän, herää kysymys, kuka tietää, mitä kansallismaisemaa ja millaisia luonnonarvoja ollaan seuraavaksi tuhoamassa.

Nyt, kun asiaa arvioidaan, voidaan todeta, että Pallastunturin matkailuhotelli on aikoinaan rakennettu ekologisesti väärään paikkaan. Tämän virheen aiheuttamia ongelmia ei tule kasvattaa tällä tehdyllä esityksellä. Kansallispuiston luonnonarvojen uhraaminen voiton tavoittelulle ei ole matkailijoiden, ei ole kansallispuiston lähiseudun asukkaiden eikä ole Suomenkaan etu.

Tätä hanketta on myös perusteltu työllisyysvaikutuksilla. Tämä perustelu on kuitenkin aika kyseenalainen. Mielestäni alueen työllisyyttä voitaisiin parantaa monin verroin tehokkaammin peruskorjaamalla nykyinen hotelli ja rakentamalla lisää majoituskapasiteettia kansallispuiston rajojen ulkopuolelle.

Näiden syiden takia kannatan ed. Tiusasen tekemää lakiesityksen hylkäämistä.


Erkki Pulliainen (vihr):

Arvoisa puhemies! Fyysinen tilani ei kestä enempää kuin pari minuuttia tässä vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Kannatan tehtyä hylkäysesitystä. Olen hallituksen esityksen aiempien käsittelyvaiheiden yhteydessä tuonut lukuisia argumentteja sen puolesta, että tämä hallituksen esitys ja sen pohjalta tehty mietintö tulee hylätä. Täällä on tullut lisää argumentteja juuri puhuneiden kolmen edustajan puheista poimittavaksi.

Totean, että kun olen aika montaa tahkoa ollut elämässäni pyörittämässä, niin ikinä en ole voinut kuvitella, en edes kirjailijana, 61 kirjan kirjoittajana, sellaista mallia, jota nyt tarjotaan eduskunnan hyväksyttäväksi, hyväksyttäväksi yksityisen intressin pohjalta, vielä kannattavuuden parantamiseksi: hotellin, uuden hotellin, rakentamista kansallispuistoon. Tämä on pyhien häväistys, kuten ed. Salolainenkin on usein todennut. Hävytöntä suorastaan tässä koko hommassa on se, että samanaikaisesti, kun eduskunta käsittelee näin herkkää asiaa, siellä lisätään rinteitä, siellä kansallispuistossa. Ei ole mitään häpyä lappilaisilla.


Esko-Juhani Tennilä (vas):

Arvoisa puhemies! Olen ollut mukana monissa Lapin luonnon- ja vesistöjen suojeluliikkeissä. Olenkin ylpeä siitä, että Lappiin on vuosien myötä saatu aikaiseksi hyvin merkittävä luonnon- ja kansallispuistojen verkosto, että myös Ounasjoki ja Vuotos-alue saatiin joukkoliikkeiden avulla pelastetuiksi voimalaitosrakentamiselta.

Vielä 1970-luvulla kansallispuistoihin suhtauduttiin Lapissakin melkoisen kriittisesti ja jopa vastustavasti. UK-puiston muodostaminen sai sekin aikaan erittäin kovaa kritiikkiä, myös Lapista. Asenteet ovat meillä päin kuitenkin muuttuneet. Viimeiset isot ratkaisut, Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ja Pyhä-Luoston puistojen muodostaminen, saivat Lapista, voi sanoa, jakamattoman tuen. Meillä on nähty, että kansallispuistolla on hyvin tärkeä rooli myös kasvavan matkailuelinkeinon kannalta.

On syytä pitää mielessä, että toisin kuin luonnonpuistot, kansallispuistoja ei ole perustettu pelkiksi luontomuseoiksi. Alun alkaenkin on ajateltu, että kansallispuistoissa tulee mahdollisimman monen ihmisen voida käydä niissä olevista hienoista maisemista ja näkymistä nauttimassa. Pallas-Ylläksen kansallispuistossa käyvätkin jo useat sadat tuhannet ihmiset vuosittain. Se on meille hieno asia. Toivotamme mahdollisimman monen ihmisen myös etelästä jatkossakin noita meidän uljaita maisemiamme niin Pallas-Ylläkselle kuin muuallekin Lappiin ihastelemaan.

Tärkeätä on se, että kansallispuistojamme koko ajan myös kehitetään puistoissa vierailevien ihmisten palvelujen parantamiseksi samalla kansallispuistojen luontoa säästäviä ratkaisuja, kuten reitistöjä, koko ajan kehittäen. Myös opastuskeskuksiin tarvitaan lisää satsauksia monessa osassa Lappia.

Kehittämistyötä pitää tehdä myös Pallaksella, jonka nykyinen hotelli ei ole ajanmukainen ollenkaan. Pallaksellahan oli hotelli jo 1930-luvulla eli ennen kansallispuiston perustamista, ja sodan jälkeen, tuhotyön jälkeen, sinne rakennettiin uusi. Nykyinen Pallaksen hotelli on, niin kuin sanottu, aikansa elänyt. Se on pahasti röttelöitymässä, eikä se minusta vastaa lainkaan Lapin yhden hienoimman tunturialueen, Pallaksen, edellytyksiä.

Arvoisa puhemies! Vihreät tekivät ensimmäisessä käsittelyssä lain sisällöstä päätettäessä ehdotuksen, että uudesta hotellista voisi tulla 250-paikkainen hotelli. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä äänesti tämän esityksen puolesta. Minullekin, totta kai, olisi riittänyt tuo 250 paikkaa. En kuitenkaan näe, että vihreiden esittämän 250 paikan ja 320 paikan, joka on tässä hallituksen esityksessä, välillä olisi jokin periaatteellinen ero. Muutama kymmenen paikkaa tulee lisää siihen, mitä vihreät esittivät ja jonka puolesta vasemmistoliiton eduskuntaryhmä muistaakseni yksimielisesti ensimmäisessä käsittelyssä äänesti. (Ed. Mustajärvi: Kai sitä vahinkoa yritetään pienentää!) Siksi tulenkin äänestämään uuden hotellin rakentamisen puolesta, sillä niin kuin sanottu, lähden ehdottomasti siitä, että Pallas tarvitsee arvoisensa hotellin ja sen yhteyteen opastuskeskuksen ja myös muuta palvelua siten kuin tuo Lapin ehkä todellakin hienoin tai ainakin yksi hienoimmista paikoista ansaitsee. Rakentamisen tulee tietysti tapahtua tiukan valvonnan ja ohjeistuksen puitteissa, ja siitähän tämä lakiesityskin lähtee.


Markus Mustajärvi (vas):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ryhmän käyttäytymisestä sanon sen verran, että totta kai tuossa tilanteessa, jos on valittavana se, yritetäänkö pienentää niitä vaikutuksia, sitä yritetään. Jos se ei mene läpi, niin sitten tuemme hylkyä. Minusta tämä on täysin johdonmukainen ratkaisu.

Tämä Pallas-ratkaisu lisää painetta siihen, että saman tyyppisiä esityksiä tulee muualtakin Lapista, Tunturi-Lapista, Sallasta, Salla-tunturista, jossa vierailin puolitoista viikkoa sitten, monelta muulta alueelta. Aikoinaanhan jo Pyhätunturin puistosta lohkaistiin osa matkailukäyttöön ja korvaavaksi alueeksi annettiin hakattu ja aurattu alue. Elikkä se vaihtokauppa ei kyllä kannattanut. Paine tulee lisääntymään ylipäätään kaikilla Natura-alueilla, joissa olennaistahan on se, mitä varten, mikä on se suojeluperuste, ja sen suhde siihen kilpailevaan käyttömuotoon. Eli Natura ei kategorisesti sulje mitään käyttömuotoa pois.


Merja Kyllönen (vas):

Arvoisa rouva puhemies! Ihan samalla linjalla kuin ed. Mustajärvi tässä, että eivät suinkaan meidän arvot ainakaan täällä takapenkissä ole röttelöitymässä, niin kuin se ed. Tennilän hotelli siellä. Kyllä meidän mielestämme enemmänkin tämän yhteiskunnan arvot ovat röttelöasteella, että saisi pikkuhiljaa panna järkeä siihen, mitä tässä maailmassa tehdään ja mitä ei. Ainakaan osa vasemmistoliittoa ei ole hylännyt kaikkia luontoarvoja, niin kuin näyttää osa tehneen.


Pentti Tiusanen (vas):

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilän puheenvuoroon. Ensimmäisessä käsittelyssä ed. Juurikkala teki (Ed. Rajamäki: Rahan valta ohi kansan vallan Lapissakin!) esityksen, joka olisi ollut pienempi vuodepaikkamäärältään kuin hallituksen esitys. Siinä vaiheessa, jos ed. Juurikkalan esitys olisi voittanut, olisi ollut tietysti parempi vaihtoehto tulossa, mutta uuden hotellin rakentaminen joka tapauksessa. Itse olisin joka tapauksessa siinäkin tapauksessa äänestänyt tietysti toisessa käsittelyssä tätä hallituksen esitystä vastaan.


Esko-Juhani Tennilä (vas):

Arvoisa puhemies! Vasemmistoryhmän välillä ei kyllä eduskunnassa yleensä ole sisäistä debattia käyty, (Ed. Huovinen: Ai jaa!) mutta uudet edustajat ja uusi aika, näin se näyttää olevan. (Ed. Rajamäki: Uudet riidathan on teille ihan uusi ilmiö!) — Joo, ei silloinkaan käyty, kun oli kovempiakin kiistoja siitä, lähdetäänkö kannattamaan, niin kuin ed. Rajamäki, lapsilisien leikkaamista ja opintotuen leikkaamista ja taitettua indeksiä jne. (Ed. Rajamäki: Nyt edustaja luiskahti Pallaksen rinteiltä!) Tehän teitte sen, ja silloin meillä oli näitä erimielisyyksiä, mutta emme me täällä salissa ruvettu kiistelemään siitäkään sisäisesti.

Sen verran vaan totean, että minä en näe laadullista eroa 250 paikan uuden hotellin ja 320 paikan uuden hotellin välillä. Ne ovat aika lailla samanlaisia esityksiä, kohtuullisia molemmat.

Koko minun ajatteluni lähtee siitä, että Pallas on niin hieno paikka, että siellä pitää olla sen arvoinen hotellikin.


Pentti Oinonen (ps):

Arvoisa rouva puhemies! Olen pidemmän aikaa hämmästellyt hallituspuolue vihreiden ajatuskuvioita. Puolueella on työministerin salkku, mutta silti se pyrkii tuhoamaan esimerkiksi tuhansien turkistarhaajien elinkeinon pyrkiessään täydelliseen turkistarhauskieltoon. Yhtä hämmentävää on, että kun on kyse Pallaksen alueen luontomatkailun kehittämisestä ja uusien työpaikkojen synnyttämisestä Lappiin, ollaan sitäkin vastustamassa luonnonsuojelun nimissä. Samaa mieltä näissä kysymyksissä on muuten myös vasemmiston puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Suomesta ei kovin montaa sellaista ihmistä löydy, joka ei luontoa arvostaisi. Minä arvostan ja kannatan luonnonsuojelua, mutta raja se on luonnonsuojelullakin. (Ed. Rajamäki: Kulkeeko se megahotellin kohdalla?) Jos luonnonsuojelun motiivit lähtevät yksinomaan siitä, että luonto pitää säilyttää koskemattomana eikä sitä saisi hyödyntää, oli sitten kyse esimerkiksi metsästyksestä tai luontomatkailusta, ollaan vaarallisella tiellä. Ihminen on elänyt sovussa luonnon kanssa ikiajoista saakka. Jos tuhansia vuosia sitten joku olisi sanonut, että ette saa koskea luontoon ettekä eläimiin, ei ihmiskuntaa olisi enää olemassakaan.

Pallaksen kansallispuisto on perustettu nimenomaan siksi, että ihmiset voisivat nauttia luojan luomasta luonnosta ja majoittua sen äärelle hyvätasoiseen, ympäristönormit täyttävään hotelliin. Turisti vaatii vastinetta rahoilleen, ulkoruokinta ja ulkomajoitus eivät ole kaikille tätä päivää. Eiväthän vihreätkään käytä junia matkatessaan maailman toiselle puolelle ilmastonmuutostalkoisiin, vaan näyttää se lentäminen heillekin hyvältä maistuvan.

Pallas-keskustelua ja vihreiden kannanottoja seuratessa välitön mielikuva on, että vihreän puolueen tavoitteena on rajoituksien säätäminen rajoitusten perään. Milloin on peräänkuulutettu valtuustojen puheenjohtajille erikoiskoulutusta tiettyjen ihmisryhmien edustajia vastaan, milloin on paheksuttu ja halveksittu aggressiivisestikin ihmisten uskonnollista vakaumusta ja henkilökohtaisia mielipiteitä esimerkiksi samaa sukupuolta olevista pareista puhuttaessa. (Ed. Laukkanen: Ei liity tähän aiheeseen!) Eilinen Helsingin kaupunginvaltuuston istunto oli hyvä esimerkki tällaisesta erilaisten mielipiteiden halveksunnasta. (Ed. Kyllönen: Miten se liittyy tähän Pallastunturiin?)

Turve ei ole vihreiden mielestä uusiutuvaa ainesta, vaikka me kaikki tiedämme, että se kasvaa luonnostaan millin verran vuodessa. (Ed. Laukkanen: Puhemies, liittyykö se Pallakseen?) Mitä se sitten muka muuta on kuin uusiutuva luonnonvara? Norppien vapaaehtoinen suojelu on toiminut hyvin, mutta sekään ei vihreille riitä. Kaikki Suomen järvet ovat kohta jonkun harvinaisen ötökän takia käyttökiellossa, jos järjen korvaa vihreä aate samalla tavalla kuin tässä — nyt tulee Pallas — Pallas-Yllästunturin hotellikysymyksessä. Näitä käytännön esimerkkejä löytyisi usean kymmenen minuutin luetteloon, mutta aika ei valitettavasti anna periksi. (Ed. Laukkanen: Toinen puheenvuoro!)

Kunnioitus erilaisuutta kohtaan on olemassa vain vihreissä puheissa, käytäntö osoittaa täysin muuta. Jos et ole samaa mieltä, olet vaarallinen kiihkoilija ja luonnon sekä erilaisuuden vihollinen. Tällaiset ideologiat ovat valitettavan tuttuja historian lehdistä. Niiden olisi suonut sinne menneisyyteen myös jäävän.

Arvoisa rouva puhemies! Perussuomalaiset kannattavat Pallas-Yllästunturin hotellin laajentamista. (Ed. Huovinen: No, ilman muuta!) Se tuo työtä ja lisätuloja alueelle, jolla niitä kipeästi tarvitaan. Samalla se varmistaa luonnon monimuotoisuuden ja kehittämisen vastuullisella tavalla. Vihreiden venkoilu ja suomalaisten työntekomahdollisuuksien torjunta tässä Pallaksen hotellin laajennuksessa on mielestäni pöyristyttävää. Kummastelen, miksi hallitus sietää tällaista puoluetta, joka on suomalaista työtä ja toimeentuloa vastaan. Toivon, että tämä hallituskausi jää vihreiden viimeiseksi.


Pentti Tiusanen (vas):

Arvoisa puhemies! Ed. Pentti Oinonen puhui koko ajan vihreistä, tarkoittaa varmaan vihreiden eduskuntaryhmää, mutta muutama ikään kuin huomio selvennyksen vuoksi.

Valiokuntakuulemisessa kävi lukuisia kertoja selväksi se, että hotelli voidaan rakentaa, useampikin hotelli, mutta kansallispuiston rajauksen ulkopuolelle. Myöskin paikallisten yrittäjien puolelta tuli käsitys, että pienyrittäjien näkökulmasta tämä hotellirakentaminen ei välttämättä lainkaan ole hyvä asia.

Edelleenkin tähän laajempaan luonnonsuojelunäkökulmaan: Lappia ei todella ole museoitu. Siellä avataan kaivosalueita, siellä rakennetaan, pyritään uusiin ratayhteyksiin. Tästä ei ole kysymys. Kysymys on tämän luonnonsuojelualueen ja maiseman pelastamisesta.


Susanna Huovinen (sd):

Arvoisa rouva puhemies! Aivan vaan selvyyden vuoksi haluan ottaa kantaa tähän työllisyysasiaan, jonka ed. Pentti Oinonen nosti esille. Ei se, että vastustaa tätä hotellihanketta, tarkoita, että vastustaa työllisyyttä Lapissa. Harva lähtee Jyväskylän korkeudeltakaan Pallakselle asti ilman, että käyttää yhtään mitään tuon alueen palveluita hyväkseen, joten kyllä sitä työllisyyttä tuetaan. Ei tämä ole mikään edellytys sen alueen työllisyyden tai matkailun kehittymiselle. Kyllä siellä toimintaa on aivan riittävästi. Juuri niin kuin valiokunnan varapuheenjohtaja ed. Tiusanenkin totesi, myös valiokunnassa tuotiin esille se, että rakentaminen olisi voitu hoitaa myös puiston ulkopuolelle ja saada näin työllisyyttä ja elinkeinoja tuettua.


Markus Mustajärvi (vas):

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Pentti Oinosen puheenvuoro oli vähintäänkin rajoittunut ja yksipuolinen jo siitä lähtien, jos ajatellaan, kuka tuntee Lapin luontoa. Esimerkiksi ed. Pulliainen on muutaman kymmenen vuotta toiminut Värriön luonnonpuiston johtajana ja varmasti tuntee sen alueen. Minä tunnen Pyhä-Luoston alueen aika hyvin, koska olen Pyhäjärven rannalla asunut, UK-puiston tunnen hyvin, koska se on syntymäkunnassani, samoin kuin Maltion luonnonpuiston. Ei tässä mikään raja ole se, että jotkut etelän vihreät, etelän luonnonsuojelijat ovat jotakin mieltä. Kyse on vaan siitä, että on erilaisia painotuksia, on niitä, jotka vastustavat tätä hallituksen esitystä. Heillä on kyllä vahvat perusteet sille.

Minä olen ed. Pentti Oinosen kanssa esimerkiksi aselakiin liittyvissä kysymyksissä, metsästykseen liittyvissä kysymyksissä samaa mieltä. Kyllä tämä on hyvin yksioikoista, että puhutaan vihreästä puolueesta. Ei se ole mikään rajalinjan vetäjä. Täällä menee esimerkiksi kokoomus hajalle, ja kokoomuksen pitkäaikainen puheenjohtaja, vaikuttava veteraanipoliitikko, on aivan samalla linjalla kuin ollaan täällä vasemmalla laidalla tai vihreissä.


Pentti Oinonen (ps):

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin ensimmäisessä käsittelyssä useasti mainitsin, olen lähes 60 vuotta asunut Kolin kansallispuiston vieressä. Ei ole kuin muutama sata metriä rajasta väliä. Tiedän tasan tarkkaan, kuinka paljon Kolin hotellia käytetään. Siellä on satoja majoittujia jopa vuorokaudessa tai muutaman viikon aikana. Kolin kansallispuisto ei ole kärsinyt ollenkaan siitä matkailijoiden määrästä, mikä siellä luonnossa vaeltaa.

Kun on tarpeeksi hyvin merkityt reitit, hyvä valvonta (Ed. Mustajärvi: Pallas-Ylläksellä ei ole!) ja kansallispuistoja valvotaan hyvin, niin siellä ei tapahdu rikkeitä, ja näin ollen en millään jaksa ymmärtää sitä, miksi noin kiihkomielisesti sitten vastustetaan Pallakselle hotellin rakentamista, koska minulla esimerkiksi (Puhemies: Aika!) on käytännön tieto, että luonto ei rikkoudu, vaikka matkailijoita siellä käykin.


Ulla Karvo (kok):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vain vastata ed. Mustajärvelle, että hänellä saattaa olla parempaa tietoa kokoomuksen hajaannuksesta, mutta minä en tiedä kuin yhden henkilön, juuri tämän, jonka hän mainitsi, ja olen ed. Salolaisen kanssa täysin eri mieltä tästä asiasta.


Kari Rajamäki (sd):

Arvoisa puhemies! Tämän asian äärellä on syytä kyllä pysähtyä muutenkin kuin alueellisena elinkeinopoliittisena asiana. Henkilökohtaisesti Käsivarren Lapin tunturit edustavat minulle ainutta oikeata Lappia. Itse asiassa toissa kesänä Pallas-Yllästunturilla käyneenä täytyy olla nyt hyvin surullinen siitä prosessista ja tavasta, jolla kansallispuistolaki murretaan ja luodaan erittäin vakava ennakkotapaus myöskin. Kun kansallispuisto aikoinaan perustettiin, sen 1 § kuului: "Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson sekä tähän liittyvien, luonnontilaisina ja erämaisina säilyneiden metsä- ja suoalueiden ja niillä esiintyvien eliölajien suojelemiseksi sekä retkeilyä, tutkimusta ja opetusta varten perustetaan luonnonsuojelulain - - mukainen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto."

Tältä osin voin sanoa ensinnäkin, että luonnonsuojelulain mukaan Suomen kansallispuistoissahan on rakentaminen lähtökohtaisesti kielletty. Myös Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on perustettu kansallispuiston perustamislailla, kuten äsken totesin, Länsi-Lapin edustavimman tunturijakson suojelemiseksi. Edelleen Pallaksen alue kuuluu myöskin vuoden 1995 valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja ympäristöministeriön vuonna 1993 nimeämiin Suomen kansallismaisemiin. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan tästä on valtioneuvoston päätös vuodelta 2000. Siellä on edistettävä tunturialueen säilymistä ja muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakentamisen on oltava sopiva maisemalliselta kannalta eikä se saa vaikeuttaa näiden luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen säilymistä. Mikä tärkeintä, tätä hallituksen esitystä on vakavasti peilattava myös siihen, että kansallispuisto kuuluu Natura 2000 ‐verkostoon sekä luonto- että lintudirektiivin mukaan, ja tässä suhteessa tämä on Naturan säännösten vastaista. (Ed. Laukkanen: Höpö höpö!)

Tältä osin täytyy sanoa, että tässä erityisesti onkin merkillepantavaa, että erityisesti keskusta elää kuin viimeistä päivää. Ed. Hannes Manninen totesi täällä ensimmäisen käsittelyn aikana, että kaikkea sitä, mikä on lailla säädetty, voidaan lailla muuttaa. Se löytyy eduskunnan pöytäkirjoista. Näinhän keskusta selkeästi monissa asioissa on nyt tältä osinkin toimimassa, ja toivon vaan, että näille lakien romuttajille, revanssimiehille, löytyy vastavoimia tässä viimeisen vuoden aikana. Katson ed. Seurujärveä muun muassa, ettei tällä ed. Hannes Mannisen opilla muun muassa onginnan ja pilkinnän jokamiehenoikeuksia ja läänikohtaisia viehekortteja Rkp:n ryydittämänä murenneta. Nehän ovat kanssa lailla luotuja jokamiehenoikeuksia, onginta ja pilkintä, eli Rkp:n ja ed. Hannes Mannisen opin mukaan siis lailla muutettavissa.

Kansallispuistoasia on todella vakava. Itse asiassa kun 8. toukokuuta 2008 kyselytunnilla otimme esille alustavan tietomme esillä olleesta Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon suunnitellusta jättihotellihankkeesta, niin silloin nimenomaan epäilimme, että nyt on linjattu yksityisen yrityksen etu tärkeämmäksi kuin Länsi-Lapin edustavimman tunturijonon suojelu. Mielestämme ei myöskään ole nähty sitä arvoa, mikä Lapin mahtavalla luonnolla ja siihen liittyvällä erämaamatkailulla ja luontomatkailulla on. Meillä on näitä massakeskuksia, megakeskuksia, ja niitä on varmasti oltavakin, mutta meillä ei voi olla mitään järkeä ruveta rakentamaan joka tunturin kupeeseen samanlaisia kohteita. Lapin kehityksen kannalta ja maan kansallisen matkailunkin näkökulmasta me kyllä häviämme sellaisessa tilanteessa kokonaistaloudellisesti. Se on vähän sama kuin tämä luonnonlohen pelastaminen, että Rkp:n rannikkokalastajat olivat tuhoamassa koko Lapin luonnonlohen ja tämä Lipposen hallituksen aikana saatiin pelastettua. Väitän, että se oli aluepoliittisesti tärkeimpiä asioita, mitä monikaan hallitus pystyy tekemään Lapin, Pohjois-Suomen kehityksen kannalta. Tältä osinkin on nähtävä tämä laajemmin.

Hämmentynyt olin siitä, että vaikka saatiin lisäaikaa silloin 8. toukokuuta 2008 kyselytunnin jälkeen, niin ministeri Lehtomäki ei kyllä tässä valmistelussa ole ottanut huomioon sitä kritiikkiä, mitä asiaan liitettiin, ei tehty kunnollisia Natura-selvityksiä. On lähdetty myös siitä, että rahat varmaan löytyvät pohjoisen edunvalvonnalla muun muassa siihen, että kokonaan teknisesti virheellisissä tiedoissa on unohdettu mainita siirtoviemärikysymykset, jotka tulevat olemaan vähintään 3 miljoonan euron kysymyksiä, ja myös unohdetaan, että tämä rakentaminen tulee merkitsemään vähintään 7 hehtaarin luonnonvaraisen luonnonmetsän tuhoamista Pallas-Ylläs-kansallispuiston alueelle. (Ed. Laukkanen: Voi voi!) Tämä on erittäin massiivinen vaikutus, mikä tulee myöskin näkymään. Keskustan taitavaa manööveriä — keskustahan osaa aina tehdä sisäisen ongelman ja hoitaa sitten ikään kuin asian — kuvaa se, että ensin ministeri Väyrynen vaatii 500 paikan hotellia ja ympäristöministeri Lehtomäki tekee sitten suurenmoisen kansallisen ympäristöteon rakentamalla 320-paikkaisen hotellin eli nelinkertaisen nykyiseen hotelliin nähden. Se tulee olemaan todella vesienkäsittelyn osalta nelinkertainen vaikutuksiltaan, ja näihin arvioihin on syytä uskoa, mitä asiantuntijoiden taholta olen kuullut.

Itse asiassa nyt on viimeinen hetki Lapin herkkien alueiden osalta muutoinkin arvioida kansallista ohjausta. Kansallispuistolain pitäisi olla riittävän vahva salpa ja näiden suurten, niin edellisten hallitusten kuin muiden, ratkaisujen lukkojen. Niin on nähty, ne murretaan nyt lailla ja kovalla poliittisella voimalla. Olen hyvin huolissani siitä, että kunnan elinkeinopolitiikkaa palveleva paikallinen kaavoitus ei ota huomioon kansallisia arvoja, ja tältä osin minusta Saanan kupeet ovat kyllä jo myös kansallinen hälytysmerkki. Asioita pitää pystyä arvioimaan kunnan rakennus- ja kaavoitustarkastusta laajemmin ja arvioida myös kansalliset näkökohdat.


Markku Laukkanen (kesk):

Arvoisa rouva puhemies! Jos todellakin me haluamme vaalia luonto- ja kulttuuriarvoja, niin kuin täällä edellinen puhuja sanoo, totta kai me palaamme sitten siihen alkuperäiseen tilanteeseen, millä tavoin Pallaksen hotelli aikanaan perustettiin. Sitähän pitäisi vaalia, joka sodassa poltettiin osin, rakennettiin tilalle uusi, joka ei enää vastaa sitä alkuperäistä hotellia. Jos ed. Rajamäen toive toteutuisi luonto- ja kulttuuriarvojen vaalimisen suhteen, rakennettaisiin sinne samanlainen hotelli kuin tehtiin silloin. Iso funkkishotelli, joka ei nyt luvalla sanoen tänä päivänä katsoen ollut kovin kaunis hotelli siihen maisemaan nähden.

Arvoisa puhemies! Haluanpa vähän palauttaa mieliin kuitenkin historiaa, että nekin, jotka mahdollisimman kaukana Pallakselta asuvat ja vimmaisimpia puheenvuoroja täältä tätä hotellirakentamista vastaan käyttävät, tietävät, miten hanke on aikanaan syntynyt.

"Maaliskuun 7. päivänä vuonna 1938 vihittiin maamme ensimmäinen tunturihotelli. Päivän ohjelmassa oli kiertokäynti talossa, radiolähetys Pallakselta, slalomnäytös Laukukerolla sekä varsinainen vihkiäisjuhla. Talon emäntänä toimi entinen Hetan matkailumajan emäntä Anna Elander. Vihkiäisten jälkeen toiminta lähti vauhdikkaasti liikkeelle. Talon yöpyjämäärä oli vuosina 1932—1941 keskimäärin 7 000 henkeä vuodessa. Laki kansallispuistosta tuli voimaan samana vuonna, ja uusi hotelli jäi kansallispuiston sisään."

Minusta tämä on aivan perustavaa laatua oleva lähtökohta: kun puisto perustettiin, hotelli oli siellä. Ja tänä päivänä me kaikki tiedämme, missä tilanteessa se on. Hotelli pitää kunnostaa tai kokonaan sitten purkaa, poistaa ja jättää se tyhjäksi. Mutta onko siinä mitään järkeä? Kaikkialla maailmassa on nähty se, että kun on asianmukainen infrastruktuuri, majoitustilat, hyvin merkityt reitistöt, tulipaikat, vieraat pysyvät siellä eivätkä millään tavoin jätä merkkejä sitten siihen luontoon, jonka puolesta täällä puhutaan.

Puhemies! Haluan vielä lainata tätä erinomaista Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja, vuodelta 1992, siinä olevaa artikkelia Acerbin keinosta Jerisjärven tielle, joka on Pallas-Ounastunturin mainiota historiaa. Tämä kertoo siitä, millä tavalla rakentaminen eteni hyvin nopeasti suotuisan kesän myötä. Sisätyöt ja kalustaminen suoritettiin talvella 1937—1938. Lähes kaksi vuotta kestäneeseen rakennustyöhön osallistui parhaimmillaan 200 miestä, ja valmistuneen hotellin päärakennuksessa oli 17 yhden, 27 kahden, 1 neljän, 4 kuuden, 3 kahdeksan hengen huonetta, ja tähän mahtui yhteensä 150 yöpyjää. Hotellissa oli lisäksi 3 ruokasalia, 8 kylpyhuonetta, 7 suihkuhuonetta. Hotellin puisiin ulkorakennuksiin kuului sauna, tupa, talli, navettarakennukset, autotalli, sähköhuonerakennus, sillä hotellilla oli oma sähkögeneraattori. Alan viimeisintä edistystä edustava hotelli oli siis lähes täysin omavarainen. Tämmöinen on historia tällä.

Ja onko se sitten kulttuurihistoriallisesti arvostettavaa ja arvokasta, että nyt me torjumme tämän historiallisesti arvokkaan paikan kunnostamisen tähän päivään? Kyllä tässä pitäisi nyt joku suhde olla tässä keskustelussa, ja hämmästelen tätä dramaattista vyörytystä, mikä tulee. Asioita katsellaan, kun asutaan täällä Etu-Töölössä, aivan eri tavoin, kuin kun asutaan siellä luonnon keskellä ja saadaan leipä siitä. Minusta tämä on erittäin tärkeä kaiken aikaa muistaa.

Sitten ed. Tiusanen, arvoisa valiokunnan varapuheenjohtaja, on monta kertaa muistuttanut siitä, että tämä on ennakkotapaus. Viime keskustelun jälkeen selvitin asiaa. Jos tunnette Saariselkää ja tiedätte Iisakkipään rinteen, jossa on laskettelurinne tänä päivänä. Tuo rinne kuului alun pitäen UK:n kansallispuiston sisään, mutta pystyttiin ratkaisemaan se mutka, joka oli siinä, hyvässä yhteistyössä, niin että kansallispuiston osa irrotettiin matkailua palvelevaan toimintaan. Ja tämä tehtiin erittäin hyvässä yhteistyössä vailla mitään dramatiikkaa niiden toimijoiden kanssa, jotka olivat maanomistajia, jotka edustivat matkailua, ilman mitään dramaattista poliittista keskustelua. Ja kaikki tänä päivänä näkevät, että se oli oikea ja viisas ratkaisu, joka palvelee paitsi matkailutoimintoja Saariselällä myöskin UK-puiston erittäin hallittua matkailijoiden liikkumista tuolla alueella. Saariselällähän on erinomaiset kulkureitit, hyvin merkityt tulipaikat, hyvin merkityt reitit, ja ihmiset eivät poistu sieltä. Miksi poistuisivatkaan, koska tämän päivän matkailijat haluavat hyviä palveluita?

Arvoisa puhemies! Lopuksi sanon vaan, että tämä asia on saanut käsittämättömät mittasuhteet mielestäni. Tämä olisi pitänyt voida ratkaista jopa alemmalla tasolla kuin lakitasoisesti. Mutta nyt tehdään laki, hyvä näin, ja lakitasoisesti määritellään äärimmäisen tiukat ehdot, ed. Mustajärvi, äärimmäisen tiukat ehdot tälle rakentamiselle. (Ed. Mustajärvi: Miten se olisi voitu ratkaista muuten kuin lailla?) — Varmasti olisi löytynyt joku alemman tason ratkaisu, mutta nyt tehdään laki. — Nyt tehdään laki ja määritellään erittäin tiukat reunaehdot ja huolehditaan siitä, että myöskin tämä reitistö, tulipaikat, kaikki muut ovat kunnossa kaiken muun tämän infrastruktuurin kannalta. Ja se vaihtoehto, jota te muut täällä ajattelette, ettei tehdä mitään, olisi kaikkein huonoin ratkaisu myös maisemallisesti ja luontoarvojen kanalta Pallaksella.


Pentti Tiusanen (vas):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Laukkasen puheenvuoroon haluaisin todeta: Esimerkkinä siitä, millä lailla jo nyt tämä on esimerkkitapauksena toimimassa, esimerkki löytyy samalta puiston alueelta eli Pallas-Yllästunturin kansallispuistoalueelta, sen pohjoisosasta, Enontekiöltä Pyhäkerosta. Asiantuntijat valiokunnassa vaativat Pyhäkeron rakentamista, hissiä sinne, koska eteläosaan myöskin Pallaksella ollaan rakentamassa uutta.

Ja vielä tuohon rakentamispaikkaan. Se on alun perin toinen kuin nykyinen, mutta molemmat, siis sekä se alkuperäinen että nykyinen, ovat ekologisesti, luonnon kannalta, väärin valittuja, ja tällaista kuluttavaa paikkaa ei pitäisi nyt valita kolmatta kertaa.


Markku Laukkanen (kesk):

Arvoisa rouva puhemies! Totean vaan, että ministeri Lehtomäkihän sanoi valiokuntakuulemisessa hyvin selvästi, että niihin toiveisiin, mitä Enontekiöllä on, ei missään tapauksessa tulla suostumaan. Kyllä tämä rajautuu tähän. Tämä on ihan selvä asia. Minun kompetenssini ei ainakaan riitä pohtimaan ja arvioimaan sitä, olivatko tämän funkishotellin, mikä silloin aikanaan sinne nousi, sen aikaiset päättäjät tehneet sitten oikean paikkavalinnan. Tällainen arkkitehtuurityyli tämän päivän katsannosta ei oikein siihen tunturimaisemaan istu, mutta tämän päivän rakentamistyylillä voidaan tehdä kaunista, maisemaan soveltuvaa matalaa puurakentamista ihan samalla tavalla kuin monissa Yhdysvaltojen kansallispuistoissa tänä päivänä tehdään ja nimenomaan puistojen sisälle, ja sillä hallitaan sitten puistojen luontoarvojen säilyminen parhaalla tavalla.


Ulla Karvo (kok):

Arvoisa rouva puhemies! Olen täysin samaa mieltä ed. Laukkasen kanssa, että ihmetystä herättää, kuinka yhden hotellin rakennushanke voi saada näin suuren huomion täällä eduskunnassa. (Ed. Tiusanen: Se on kansallispuisto!) Huomiota ja kritiikkiä on tullut eniten juuri Lapin ulkopuolisilta tahoilta. (Mustajärven välihuuto) — Lukuun ottamatta ed. Mustajärveä. — Lapissa on totuttu elämään luonnon kanssa sovussa, ja myös matkailuelinkeinon edun mukaista on ottaa huomioon ympäröivä luonto, ja näin myös tehdään. Nyt käsiteltävänä on hanke, jolla Pallaksen matkailukeskus on tarkoitus saattaa vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Hankkeen toteutuessa se tulisi palvelemaan kaikkia alueella kävijöitä paremmin kuin nykyinen.

Kysymyksessä on uuden hotellin rakentaminen vanhan, ajastaan jälkeen jääneen hotellin tilalle alueella, joka on kansallispuistossa. On muistettava, että kansallispuistot on erotettava luonnonpuistoista tarkoitusperiltään. Niillä on eri merkitys. Kansallispuistot on tarkoitettu ihmisiä varten, ja sen vuoksi niissä on myös oltava rakenteita, joiden avulla ihmisten virkistäytyminen on mahdollista. Lisäksi hotelli on ollut alueella jo ennen puiston perustamista, eikä kyse siten ole ennakkotapauksesta, vaikka täällä muuta sanotaan.

Eikä kysymyksessä ole massahanke. (Ed. Laukkanen: Ei todellakaan!) Esityksessä hanke on määrällisesti hyvin rajoitettu ja myös laadulliset vaatimukset ovat erittäin tiukat. Aika näyttää, onko esityksen tiukkojen rajoitusten määrittelemä suunnitelma toteuttamiskelpoinen nykyisen tai kenenkään muunkaan yrittäjän toimesta. Kuitenkin esitetty suunnitelma antaa mahdollisuuden saattaa alue palvelemaan ihmisten virkistyskäyttöä paremmin kuin tämänhetkinen tilanne, ja esitys on syytä hyväksyä.

Suomen kilpailukyvyllä ei ole tulevaisuutta, mikäli meille ei anneta mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiseen. Yrittäjyyden tukeminen on ainoa keino luoda ja ylläpitää työllisyyttä koko maassa. Matkailuelinkeino on noussut Lapin omista vahvuuksista, ja sen avulla on myös tulevaisuudessa voitava pitää hyvinvointia yllä myös meillä maan pohjoisimmassa maakunnassa.


Janne Seurujärvi (kesk):

Arvoisa rouva puhemies! Minulla ei valitettavasti ollut mahdollisuutta osallistua tämän lain ykköskäsittelyyn. Kun katsoin jälkeenpäin, mitä ykköskäsittelyssä oli keskusteltu, niin voin todeta, että pitkä, perusteellinen ja värikäs keskustelu tuolloin asiasta oli käyty. Kun siinä useat tahot useampaan kertaan näkemyksiään ilmaisivat, niin lienee tässä jo syytä todeta, että kenenkään tässä salissa puheenvuoroja käyttäneen päätä tuskin näillä puheenvuoroilla voidaan kääntää. Jokainen oli sen verran tiukasti oman näkemyksensä siinä ykköskäsittelyssä esittämässä. Kunnioitan kaikkia näitä näkemyksiä, ja varmasti eri näkövinkkeleistä katsottuna asiaa voidaan juuri noin tarkastella. Haluan kuitenkin tuoda muutaman seikan vielä esille sinänsä perusteelliseen keskusteluun, jota silloin käytiin ja nyt on käyty.

Tämänpäiväisessä keskustelussa tuotiin esille, että kansallispuistot on perustettu luonto- ja maisema-arvojen suojelua varten. Näin varmasti asianlaita onkin. Mutta kansallispuistot on perustettu myös ihmisiä varten, ei museoiksi museoimaan sitä luontoa, vaan todella tarjoamaan luontoelämyksiä ihmisille, ja jotta nämä luontoelämykset kyetään tarjoamaan, kansallispuistot tulee myös varustaa tietyillä palveluilla. Kun valiokunnan kuulemisessa näistä palveluista käytiin keskustelua, niin ihmiset tänä päivänä odottavat ja vaativat yhä monipuolisempia ja myös vaativampia palveluita.

Myös luonnonkäyttöpaineen osalta on selvästi ollut havaittavissa, että näiden opastuskeskusten lähtöpisteiden lähialueet muutaman kilometrin säteellä ovat kaikista kovimman luonnonkäyttöpaineen alla, ja niinpä valiokunta myös kiinnitti käsittelyssään vahvasti huomiota siihen, että näiden lähialueiden palvelurakenteiden rakentamiseen tulee osoittaa riittävästi varoja, niin että opastus, pitkospuut, virkistysalueet, vessat ym. tulee rakennettua asianmukaisesti tuon kansallispuiston avain- tai solmukohdille.

Täällä on myös todettu tänään, että luonto- ja suojelualueita on Suomessa vähän, vai sanottiinko se niin, että niitä ei ole ainakaan liikaa? Varmasti jostakin näkövinkkelistä näin voi olla, etenkin kun katsotaan asiaa täältä etelän näkövinkkelistä. Suomen pinta-alasta on suojeltu luonnonsuojelu- ja erämaalain perusteella 9 prosenttia. Se ei varmasti ole lukuna kovin suuri, mutta tästä peräti 83 prosenttia eli 2,9 miljoonaa hehtaaria sijaitsee Lapissa, ja tuo luku taas vastaa Lapin pinta-alasta noin kolmannesta. Kun vielä täydennetään sitä Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla alueilla, niin Lapissa on 3,7 miljoonaa hehtaaria eli 62 prosenttia koko maan Natura-alueista. Ei siis liene liioiteltua sanoa, että Lappi on kohtuudella antanut oman panoksensa Suomen luonnonsuojelulle ja siten meidän osalta ei tarvitse kovin suurta syyllisyyttä tuntea siitä, mikä on Suomen suojelutaso ja missä suojelupainetta pitäisi olla. Sitä Lapissa ei varmastikaan pidä olla.

Enemmänkin pitää olla huolissaan siitä, että kun suojellaan, niin tilaa pitää jättää myös elinkeinoille ja yrittämiselle, jotka tuovat työtä ja toimeentuloa ihmisille. Myös Lapissa se on ainoa kestävä tapa huolehtia siitä, että maakunta pysyy kauttaaltaan asuttuna. Me lappilaiset olemme kuitenkin ylpeitä kansallis- ja luonnonpuistoistamme. Ne ovat kruununjalokiviä, jotka ansaitsevat osakseen suojelua.

Mitä tulee Pallas-Yllästunturin hankkeeseen, jota täällä nyt käsitellään, niin jotenkin tuntuu, että pitäisi näiden eri näkemysten keskelläkin muistaa yksi asia, nimittäin pitää horisontti kohdallaan tässä keskustelussa. Tämä yksi yksittäinen kansallispuisto, joka on siis Suomen suosituin kansallispuisto, 419 000 kävijää viime vuonna, on 102 000 hehtaaria pinta-alaltaan, ja matkailua palveleva alue on pinta-alaltaan 7,45 hehtaaria eli 0,07 prosenttia kyseisestä kansallispuistosta. Niin kuin täällä on hyvin todettu, sinne on rakennettu hotelli 1936. Se valmistui 1938, ja myöhemmin sinä vuonna sitten perustettiin tuo kansallispuisto.

Kolilla on myös vastaava historia hotellin ja kansallispuiston yhteen sovittamisessa, ja niinpä voidaan todeta, että Suomessa on kaksi kansallispuistoa, tämä Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja Koli, joissa on matkailurakentamista kansallispuistossa niiden historiasta johtuen. Sen sijaan muut 33 kansallispuistoa 35:stä ovat rakentamisen ulkopuolella ja, niin kuin on sanottu, tulevat myös olemaan. (Ed. Mustajärvi: Alueita on vaihtunut!) Eli kun täällä puhutaan voimakkaasti ennakkotapauksesta, niin tässäkin toivon, että horisontti pidetään sillä tavalla tässäkin kohdallaan. On kyse rakennetuista historiallisista kohteista, joissa todellakin matkailurakentaminen on ollut olemassa ennen kansallispuistoa.

Mitoitusluvuista myös on käyty keskustelua. Tässä hallituksen esityksessä Pallas-Yllästunturille mahdollistetaan 320 vuodepaikan rakentaminen, ja nyt täytyy muistaa, että ehdotuksessa todetaan, että 130 vuodepaikan lisäksi, jotka siellä nyt ovat, 94-paikkainen asuntovaunualue poistuu käytöstä, kun asemakaava siellä saa lainvoiman. 94 asuntovaunupaikan osalta tietysti voidaan laskea vuodepaikkamäärää. Sitä voidaan laskea kahdella tai kolmella tai joku laskee jopa neljällä vuodepaikalla. Mutta jos varovaisesti laskee kahdella vuodepaikalla per asuntovaunupaikka, niin voidaan todeta, että mitoitusluku tuon uuden hotelliyksikön vuodepaikkojen ja poistuvien vuodepaikkojen osalta pysyy suunnilleen ennallaan. Tämä siis varovaisen arvion mukaan. Mitä tulee aloihin, niin pinta-alojen osalta tietysti tuo poistuva alue on merkittävän suuri, ja siltä osin varmasti tuo kyseinen alue tulee olemaan kansallispuiston sisällä aivan erilainen kuin se tänä päivänä on.

Toki ymmärrän sen, mikä oli myös keskustelussa nostettu esille näiden asuntovaunupaikkojen osalta, että kyllä meillä täytyy matkailukeskuksissa olla myös asuntoautoille ja asuntovaunuille paikkoja. Siksi ymmärrän hyvin sen aiemman keskustelun, jossa tähän oli kiinnitetty huomiota. Siksi onkin hyvä, että niissä matkailukeskuksissa, joissa toimintaa on, myös tämä asuntovaunupaikkojen huomioiminen voidaan sitten kaavoituksessa ja rakentamisessa ottaa esille.

Vielä pari seikkaa, arvoisa puhemies. Tuossa valiokunnan kuulemisessa nousivat esille kansallispuiston laajentamisen vuoden 2005 mukaiset pakkolunastusmenettelyt vanhojen tilojen osalta, ja niiden kohdalla on pakko todeta, että aina kun joudutaan pakkolunastusmenettelyyn, tässä tapauksessa muutaman sukutilan kohdalla, niin se on tietysti erittäin vaikea ja kipeä asia. Tiettävästi nämä menettelyt pakkolunastusten osalta ovat vielä oikeusprosessien osalta käynnissä, mutta olisi suotavaa, että kun Metsähallitus käy näitä maanvaihtoneuvotteluja, niin niissä reilun pelin henki säilyy niin, että loppuun asti pyritään löytämään ratkaisu, jolla pakkolunastuksiin ei tarvitsisi mennä. Nämä maanvaihdot ja uusien alueiden saamiset voitaisiin kohtuudella ja joustavasti toteuttaa. Se on yksi hyvä periaate, ja tässäkin tapauksessa toivon, että vielä näitä neuvottelumahdollisuuksia voitaisiin jatkaa.

Toinen seikka liittyy tämän alapuolisen vesistön huomioimiseen jätevesikysymystä ratkaistaessa hotellilaajennuksen yhteydessä. Itse olen aivan varma siitä, että jätevesien puhdistaminen tullaan ratkaisemaan rakennushankkeen yksityiskohtaisessa käsittelyssä kaavoituksen ja rakennusluvan yhteydessä, ja uskon niin, että uusilla järjestelmillä, uusilla jätevesinormeilla, tuon uuden hotelliyksikön jätevedet tulevat puhdistetuiksi niin, että alapuolinen vesistö tulee turvattua. Uskon myös siihen, että uusilla järjestelmillä jätevesipuhdistus tulee jopa olemaan paremmalla puhdistusteholla varustettu kuin mitä se nykyisin on. Tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, että puhdistusteho on asiantuntija-arvioiden mukaan hyvä. Eli siinä mielessä tilanne ei varmasti muutu tuosta huonommaksikaan.


Merja Kyllönen (vas):

Arvoisa rouva puhemies! Ihan ensimmäisenä ed. Seurujärvelle, että saahan sitä hartaasti kädet ristissä toivoa, että jätevesiratkaisut ratkaistaan rakennusvaiheessa. Ruka on Kuusamossa ollut pystyssä jo aika monta kymmentä vuotta, ja tänäkään päivänä sen alueen jätevesiratkaisua ei ole saatu järjelliseen kuntoon. Voidaan kyllä kysyä, jos sen sortin systeemejä ei ole kunnossa tänäkään päivänä, milläköhän tavalla ed. Seurujärvi aikoo nämä todella varmistaa, että ne sitten Pallas-Ylläksen alueella toteutuvat.

Mutta, arvoisa puhemies, on vielä kerran todettava, että meillä oli kerran käsissämme maa, jossa valitettavasti kaikki oli kaupan. Halvalla myytiin. Mitä siitä, jos luonto muuttuu, mutta voi tulla päivä, jolloin luonto myös meille suuttuu. Kaikki on uhrattavissa markkinavoimien alttarille. Tiedän, että edustajakollega Pulliaisen, luonto- ja ympäristösoturin, sydän vuotaa kyllä täydellisesti verta tällä hetkellä. Eikä hän ole onneksi ainut tässä salissa. Olen kiitollinen siitä, että tässä eduskunnassa on vielä henkilöitä, joilla on periaatteita, joita ei ole myyty markkinavoimille tai epämääräisille vaalirahoittajille. Surullista on, että tänä päivänä raha ratkaisee. On tyhjä puhua enää mistään muista arvoista kuin markkinavoimien arvoista.

Kun voi kysyä, todellakin kysyä, sitä, että jos puhutaan pääsääntöisesti ympäristöintresseistä ja niistä arvoista, mitä ihmiset esimerkiksi Ylläs-Pallakselle luontoarvojen muodossa tulevat katsomaan, niin kuka olisi estänyt rakentamasta hienoa hotellia kansallispuiston ulkopuolelle. Todennäköisesti luontoarvojen perässä tulevat ihmiset olisivat kyenneet kävelemään, liikkumaan siellä luonnossa myös pidemmän matkaa halutessaan tutustua lappilaiseen kauniiseen ympäristöön.


Janne Seurujärvi (kesk):

Arvoisa rouva puhemies! Se on aivan totta, että jätevesijärjestelmien toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota kaikissa matkailukeskuksissa, ja onneksi Lapissa on tätä työtä tehtykin. Nämä suhteellisen kalliit mutta luonnon kannalta toimivat ja tehokkaat siirtoviemärijärjestelmät on saatu useimpiin matkailukeskuksiin systemaattisella ohjelmalla toteutetuksi, ja sillä tavalla tämä herkkä pohjoinen luonto saadaan suojelluksi.

Tässä Pallas-Yllästunturin tapauksessa siirtoviemäriratkaisu ei tule kyseeseen, ja niinpä siellä paikan päällä toteutettava jäteveden puhdistus tulee hoitaa asianmukaisesti. Tämä puhdistushan tullaan ratkaisemaan ympäristöluvan mukaisesti, eli siinä mielessä se ei ole minun eikä ed. Kyllösen mielipidekysymys, vaan se on luvanvarainen asia, jonka viranomaiset asianmukaisesti tulevat hoitamaan.


Kalle Jokinen (kok):

Arvoisa rouva puhemies! Tätä keskustelua on ollut erittäin mielenkiintoista seurata, ja ihmettelen sitä asenteellista, voisi sanoa jopa, kiihkoa, jota tämä on herättänyt. Ed. Rajamäki täällä totesi, että kansallispuistolain pitäisi olla riittävän vahva salpa estämään tällaiset hankkeet. Se pisti miettimään, minkä takia näitä kansallispuistoja on perustettu. Kansallispuistothan on perustettu sen takia, että tämä luonto säilyy ja ihmiset pystyisivät arvostamaan ja sitten suojelemaan myös sitä luontoa, joka siellä kansallispuistossa on. Mutta mitenkä sitä voi arvostaa tai suojella, jos ei pääse näkemään ja kokemaan sitä luonnon ainutlaatuisuutta ja monimuotoisuutta? Tässäkin puistossa kävijämäärät ovat niin valtavia, että on aivan järkevää, että siellä on kunnolliset nykyajan fasiliteetit täyttävä hotelli, jossa voi majoittua ja sitten siellä lähiympäristössä tutustua ohjatuilla reiteillä luontoon.

Tässä kannattaa ottaa oppia Yhdysvalloista niistä useista luonnonpuistoista ja kansallispuistoista, joissa itsekin olen käynyt, ja ne puistot, joissa on kunnolliset majoituskapasiteetit käytettävissä, ovat suosituimpia, ja niissä on hyvin järjestetyt opastuskeskukset, joissa opetetaan ihmisiä luonnon ainutlaatuisuuden huomaamiseen, kasvatetaan, ja siellä kasvatetaan niitä arvoja, joiden myötä suojellaan luontoa sekä siellä puistossa että sitten täällä kauempana etelässäkin asuttaessa. Tämä näkökulma pitää tässäkin ottaa nyt huomioon.

Tämä ihmettely ja pelottelu jätevesikysymyksistä oudoksuttaa, koska on se käsittämätöntä, jos ei tämän päivän jätevesimääräyksillä ja rakentamismääräyksillä saada aikaan sellaisia jätevesijärjestelmiä, jotka ovat moitteettomia. Ja mitenkä se 419 000 kävijän jätevesiratkaisu siellä nyt tällä hetkellä on hoidettu? Epäilen, että se tämän hotellirakentamisen myötä tulisi parempaan kuntoon kyllä, kun se asianmukaisesti hoidetaan.


Markus Mustajärvi (vas):

Arvoisa puhemies! Minusta on vähintäänkin outoa se, että ihmetellään sitä, minkä takia tästä asiasta on puhuttu niin paljon. Olipa asia taloudellisilta arvoiltaan iso tai pieni, niin se on periaatteellinen asia silloin, ja minusta periaatteet eivät vain ole kaupan.

Mitä tulee sitten tähän rakentamiseen suhteessa reitti- ja palveluvarustukseen, niin ongelmahan on se, että ensin rakennetaan ja reitti- ja palveluvarustus ei ole kunnossa, ja se tarkoittaa sitä, että sitä lisääntyvää käyttöä ei kyetä nykyiselläänkään ohjaamaan merkityille reiteille ja palveluvarustuksen piiriin, ja se on se ydinongelma, mihin tässäkään hallituksen esityksessä ei puututa, vaikka siellä pieni siemenraha reittirakentamiseen onkin.

Kyllä tästä jätevesien puhdistuksesta ja jätevesien vaikutuksesta alapuoliseen vesistöön on tullut aivan tuoretta palautetta nimenomaan paikallisilta ihmisiltä. He ovat huolissaan.

Tässä on menettelytapakysymys myöskin monesta näkökulmasta. Esimerkiksi se, että kuntaraja rytkäistään aluetta menettävältä kunnalta kysymättä mitään, ei kyllä tyylipisteitä anna sille, joka sen päätöksen tekee. Toinen on kyllä se, että kun alueita on menetetty, iso kantatila pakkolunastusmenettelyssä, esi-isiltä perintönä saatu tila, ja he joutuvat sitten yksityisinä maanomistajina jalkoihin, niin sitten kuitenkin muuta yksityistä oikeutta ja vaatimuksia kunnioitetaan aivan eri tavalla, että muutetaan kuntaraja, muutetaan puistolaki, ja kuitenkin joidenkin yksityisten oikeuksien yli mennään mennen tullen.

Tosiasiahan on, että nämä kaikki Lapin matkailukeskukset ja myöskin niiden lähellä olevat puistot kuluvat. Sen osoittavat kyllä satelliittikuvat sille, joka niihin tutustuu. Lapin puistot ovat paljon huonommassa kunnossa kuin mitä yleisesti luullaan. Sille, jolle erämaakokemus on semmoinen ylimalkainen, voi ajatella, että kaikki on kohdallaan, mutta joka tuntee sen luonnon paremmin, sen on pakko tunnustaa, että syytä huoleen on.


Hannu Hoskonen (kesk):

Arvoisa rouva puhemies! Tästä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston lain muuttamisesta on käyty mielenkiintoista keskustelua. Seurasin työhuoneeni monitorilta tätä tapahtumaa, ja muutamia huomioita se kuitenkin mielessäni kirvoitti, kun päätin käytin päättää vielä yhden puheenvuoron asiassa.

Ensinnäkin tämän lain muuttaminen ja tämän kansallispuiston rakentaminen on mielestäni kannatettava ja hyvä asia. On historiallinen tosiasia, että siellä oli 1930-luvun lopulla rakennettu hotelli, jonka saksalaiset Lapin sodan aikana perääntyessään räjäyttivät. Juuri luin kirjan, jossa kerrottiin Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulpin tarina. Hänen partionsa tehtävänä oli estää tämän hotellin räjäyttäminen, mutta sattuneista ja liikenteellisistä syistä, kulkuesteistä johtuen, he myöhästyivät hieman tämän hotellin suojauksessa, ja kaikki tietävät sitten, mitä tapahtui.

Elikkä se on ihan selkeästi ollut historiallisesti rakennettu kansallispuisto, ja aivan oikein tällä vaihtoehdolla on tarjottu ihmisille mahdollisuus tutustua sen luontoon laadukkaasti asuen ja paikkaa tutkiskellen. Nyt on kysymys siitä, että tällä kyseisellä kansallispuiston uudisrakennuksella, mikä sinne tulee, pystytään palvelutasoa nostamaan paljon paremmaksi. Sieltä puretaan se asuntovaunualue pois, ja sitten pystytään nämä luontoasiatkin, ympäristönsuojeluasiat, paljon, paljon paremmin huomioimaan nykyaikaisella, hyvällä tekniikalla.

Tässä esimerkiksi ed. Kari Rajamäen puheenvuorossa tehtiin kyllä vuoden limbo. Siellä oli kerätty kaikki mahdolliset puolitotuudet siihen tarinaan, ja sen jälkeen oli vielä vedetty johtopäätös, että tämä on hirvittävä vääryys ja luontorikos, mitä tässä tehdään. Jos tuolla asenteella lähtee Suomea kehittämään ja meidän kansallispuistojamme ihmisille esittelemään, niin eipä siitä taida tulla mitään. Toivottavasti hänen tapaisensa ajattelu ei tässä asiassa pääse vallalle.

Joka tapauksessa, kun tämä uusi rakennus tulee, voi sanoa, että se täyttää kaikki nykyaikaiset vaatimukset, aivan kuten ed. Seurujärvi omassa puheenvuorossaan hyvin kuvasi tätä tilannetta.

Toinen samanlainen kansallispuisto Suomessa on Koli Pohjois-Karjalassa, jossa on myös uudisrakennus. Siellä rakennettiin se Ukko-Kolin päällä oleva hotelli kuntoon, ja se on paljon virkistänyt sitä kyseistä kansallispuistoa. Sitten sitä kehitetään koko ajan edelleen, mutta totta kai siinä otetaan huomioon ne paikalliset seikat, myös luontoarvot, totta kai.

Mutta aina kaikissa näissä asioissa, missä on Natura-alueita tai muita luonnonsuojelualueita, vedotaan siihen Naturaan. Toivoisin, että nämä aktivistit, jotka tästä Naturasta pitävät suurta ääntä, että sillä pitää kaikki suojella tässä maassa ja maailmassa, ottaisivat kerrankin selvää, miten tämä suomalainen Natura on täysin päin prinkkalaa, anteeksi, täysin väärin perustein toteutettu. Eurooppalainen luonnonsuojelu, nimenomaan Natura 2000 -direktiivi, lähtee siitä, että luontoa käytetään, vain tietty ominaisuus on suojeltu, ja sitten muuten luonto ja elämä tällä alueella jatkuu, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa.

On nimittäin niin, että suomalainen luonnonsuojelu lähtee siitä, että kyseisellä alueella, mikä Naturaan on otettu, ei saa kerta kaikkiaan tehdä mitään, vaan siellä on totaalikielto. Sen sijaan esimerkiksi Saksassa eletään Natura-alueella aivan normaalia elämää, rakennetaan, kehitetään ja ollaan. Mutta suomalainen luonnonsuojelu on lähtenyt tässä täysin hakoteille, ja se johtuu pelkästään siitä, että meillä ei ole implementoitu luontodirektiiviä Suomen lakiin, vaikka se olisi pitänyt niin tehdä. Toivottavasti tässä asiassa löytyy järki, ja ihmettelen erittäin suuresti, että korkeimman hallinto-oikeuden presidentti tässä asiassa on ollut täysin passiivinen ja toisaalta myös täysin tietoinen siitä, että tässä rikotaan selvästi yhteisöoikeutta ja myös suomalaisten ihmisten oikeuksia, koska pitää muistaa se, että jokaisella ihmisellä on oikeudet eikä niitä voida esimerkiksi EU-direktiivien nojalla polkea.

Toivon hartaasti, että tämä keskustelu Pallas-Yllästunturin kansallispuiston lain muuttamisen ympärillä olisi asiallista ja perustuisi siihen, mitä ovat tosiasiat. Todellakin, kansallispuistot on tässä maassa rakennettu ja perustettu sitä varten, että ihmisillä on mahdollisuus tutustua alkuperäiseen suomalaiseen luontoon. Luonnonpuistot, totta kai, on pyhitetty sitä varten, että luontoa todella rankoin toimenpitein suojellaan. Esimerkiksi kotikunnassani olevalla Koivusuon luonnonpuistossa ovat esimerkiksi liikkumiskiellot erittäin ankarat, jolloin halutaan suojella se koskematon suoluonto, mikä on aivan oikein. Mutta sitä, että me lähdemme tekemään kaikista asioista suuria mörköjä ja herättelemään ihmisten pelkoja puolitotuuksilla, en pidä asiallisena, vaan toivon, että tässä kansallispuistoasiassa Pallas-Yllästunturia koskien päästään asialliseen keskusteluun ja kyseinen uudisrakennus sinne tehdään ja ihmiset voivat nauttia siitä alkuperäisestä luonnosta paremmassa ympäristössä kuin aikaisemmin.


Markus Mustajärvi (vas):

Arvoisa puhemies! Minä olen ed. Hoskosen kanssa siitä ihan samaa mieltä, että Natura-suojelussa, Natura-alueella, oleellista on nimenomaan se, mikä on se suojeluperuste. Sitä suojeluperustetta verrataan sitten siihen kilpailevaan käyttömuotoon, ja jos siinä on ristiriita, silloin tulee ongelmia, mutta jos ei ole ristiriitaa, niin sitten voidaan sallia tiettyjä toimintoja Natura-alueella. Siitä olen aivan samaa mieltä. Mutta äärimmäisyysainekset haluavat näissäkin asioissa mennä myöskin Lapissa mutkat suoriksi. Esimerkiksi Vuotoksen altaan alueesta on sanottu, että korvaava alue löytyy aivan hyvin kaikkine luontoarvoineen. Niinköhän löytyy, jos 240 neliökilometriä hukutetaan keskimäärin 8 metrin alle? Niinköhän löytyy sitten korvaava alue Lapista tälle?


Hannu Hoskonen (kesk):

Arvoisa rouva puhemies! Totean vain ed. Mustajärvelle, että kun näistä luontodirektiivin soveltamisista Suomessa puhutaan, niin miten sellaista direktiiviä voitaisiin tässä maassa soveltaa, mitä ei ole missään kansallisessa laissa, yhtään pykälää ei ole implementoitu, (Ed. Mustajärvi: En minä sitä sanonutkaan!) on täysin rikottu yhteisön oikeutta.

Ja toinen asia. Korkein hallinto-oikeus ei ole antanut valittajalle, kansalaiselle, joka oikeuksiaan valvoo, valituslupaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg tätä siunaa kirkkain silmin korkeimpana laillisuusvalvojana tässä maassa. Miten sellaista lakia voi soveltaa, kun siinä ei ole mitään pykälää, ei ole lakia, ei ole asetusta eikä voi vedota yhteisöjen tuomioistuimeen?

Tein tästä aikanaan muistutuksen, oikeuskanslerin virkatoimista vuonna 2004, ja kas kummaa, silloinkin todistettiin siellä perustuslakivaliokunnan istunnossa, että tämä on ihan oikein, että ei implementoida, vaikka perustuslakivaliokunta päätti asiasta aivan oikein vuonna 1994, ja se on selvästi kirjattu pöytäkirjoihin. Sen voi sieltä tarkistaa. Mutta ihmettelen tätä menettelyä, että ihmisten oikeuksia poljetaan aivan (Puhemies: Aika!) silmin nähden ja tietoisena.


Pentti Tiusanen (vas):

Arvoisa rouva puhemies! Tähän ed. Hoskosen nostattamaan Natura-keskusteluun voi tämä hallituksen esityksen kohdalta todeta sen, että tämän alueen Natura-kysymystä ei ole ratkaistu, sitä ei ole selvitetty, ja se jää nyt hallituksen näkökulmasta ja myöskin mietinnön takana olevan valiokunnan enemmistön näkökulmasta myöhempään vaiheeseen. (Ed. Hoskonen: Missä se on selvitetty?) — Siis sitä ei ole selvitetty, miten tämä rakentaminen vaikuttaa Naturaan.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä on syytä lyhyesti vielä muutamaan asiaan kiinnittää huomiota.

Ensinnäkin alueen kulumiseen. Se on selvä, että kuluminen on ylittänyt, niin kuin täällä ed. Mustajärvi muun muassa totesi, kaikki sietämisen rajat, ja tähän on myös ympäristöministeriö ja ministeri Lehtomäki kiinnittänyt huomiota, (Ed. Mustajärvi: Kansliapäällikkö Pokka!) ja miljoona euroa oli se summa, josta on ollut puhe ja joka olisi nyt tähän tulossa. Kuitenkin se on selvää, ettei tuo hotellirakentaminen sinänsä tätä kulumisasiaa ratkaisisi sinne eikä tänne. Kuluminen on ongelma, eikä se ole vain tämän kansallispuiston ongelma vaan monien muidenkin: Lapin kansallispuistoissa, myös eteläisen Suomen kansallispuistoissa, muun muassa Repovedellä.

Sitten tämä lisärakentaminen ei ole mitään pientä laajentamista, se on suurta. Se nelinkertaistaa kerrosneliömetrit, ja se on hyvin merkittävä. Asiantuntijalausuntojen mukaan ilman siirtoviemäriä ei pystytä kohtuullisesti jätevesiongelmaa ratkaisemaan. Tällä hetkellä hallituksen esityksenkin mukaan rehevöitymistä on havaittavissa, eli tämänkään hetkinen tilanne ei ole riittävä.

Edelleen täällä on puhuttu Kolista, että se olisi samanlainen tapaus. Se ei ole tietenkään samanlainen, sen kansallispuiston luonne on aivan toisenlainen. Siinä on aivan erilaiset elementit. Sen hotellin merkitys on toisen tyyppinen.

Ja vielä tuohon hotelliin: Täällä useampikin edustaja on viitannut, että hotelli on ollut ennen kuin kansallispuisto oli. Ed. Laukkanen viittasi siihen, ettei hänen kompetenssinsa anna mahdollisuutta sanoa, että hotellin paikka alun pitäen on ollut ekologisesti väärä.

Valiokunnan vastalauseessa 1 on siteerattu lausunnonantajaa, filosofian tohtori, erikoistutkija Anna-Liisa Ylisirniötä Lapin yliopiston Arktisesta keskuksesta, ja hän toteaa, että nämä molemmat hotellin paikat ovat olleet ekologisesti vääriä. Hotellit on perustettu ekologisesti ongelmalliseen paikkaan, eikä tämän virheen aiheuttamia ongelmia tulisi kasvattaa hotellin lisäkapasiteetilla. "Sekä alkuperäinen hotelli että sodan jälkeen rakennettu uusi hotelli on rakennettu avotunturin reuna-alueelle, joka on sekä maisemallisesti että luonnon kantokyvyn kannalta erittäin herkkää aluetta, ja nykyisen ekologisen tietämyksen valossa matkailurakentamista ei tulisi sijoittaa kulutuskestävyydeltään näin aralle alueelle." Tämä on hänen asiantuntijalausunnostaan, jonka hän antoi ympäristövaliokunnalle. Erittäin painavaa tekstiä, ja tuossa varmasti kompetenssi riittää.

Täällä on puhuttu myös siitä, että pitäisi ottaa USA:sta mallia. No, me tiedämme, että varmasti tämän repliikin käyttäjä ei ole tarkoittanut esimerkiksi Meksikonlahden tapahtumia vaan näitä kansallispuistoasioita. Mutta USA:n kansallispuistot ovat hyvin erilaisia. Siellä ei ole sama kansallispuistoideologia kaikissa kansallispuistoissa kuin meillä, ja siellä on kansallispuistoja, joidenka status on erittäin tiukka, siellä ei sallita rakentamista, ilmoittautuminen vaaditaan, ennen kuin sinne pääsee jne. Yellowstone tai joku tämän tyyppinen on eri asia. Niitä ei voi verrata Suomen kansallispuistoihin.

Palauttakaamme todella mieliimme oma kansallispuistolainsäädäntömme. Se lähtee nimenomaan luonnontilaisina, erämaisina, säilyneiden alueiden suojelemisesta eliölajien suhteen, ympäristön, luonnon, maiseman suhteen. En enää uudelleen lue Pallas-Yllästunturin kansallispuiston perustamisen lain 1 §:ä, mutta sieltä se löytyy.

Edelleenkin, rakentaminen on pääsääntöisesti kielletty kansallispuistossa, luonnonsuojelulain 13 §. Sitten poikkeuksia on. Ne ovat teiden rakentamista, sen tyyppistä rakentamista, joka on välttämätöntä kansallispuiston ylläpitämisen kannalta. Se on kevytrakenteista, ja asiantuntijakuulemisen yhteydessä kävi aivan selväksi se, muun muassa hallintoasiantuntijoiden ja hallinto-oikeuksien asiantuntijoiden näkökulmasta, että tämä hotellirakentaminen ei kuulu niiden poikkeuksien lukuun.

Lopuksi, puhemies: Akatemiaprofessori Ilkka Hanski oli ympäristövaliokunnan asiantuntijana. Hän on metapopulaatiotutkija, ekologian Suomen huippuasiantuntija, Yhdysvaltain tiedeakatemian vasta nimitetty jäsen, yksi eniten maailmanlaajuisesti lainatuista suomalaisista tieteentekijöistä, ja hän toteaa: "Kansallispuistolain laatineiden kansanedustajien ja ministereiden tahto oli säilyttää lailla rauhoitetut alueet sellaisinaan tuleville sukupolville niiden luonnonoloja mitenkään häiritsemättä." Hän kiinnitti myös huomiota hallituksen esityksen heikkouteen siinä mielessä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamia lisäpaineita matkailulle ei ole kylliksi otettu huomioon.

Vielä toinen kohta: "Vakuuttelut siitä, että uudisrakentaminen Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ei muodostaisi ennakkotapausta vastaaville hankkeille muissa kansallispuistoissa, on katteeton eikä sido tulevia päättäjiä." Tässä viittaan siihen, mitä ed. Laukkanen totesi, siihen, mitä ministeri on todennut ympäristövaliokunnassa. Ministeri Lehtomäki siellä sanoi, että hän ei anna lupaa. No, hän ei varmaan anna lupaa Enontekiölle rakentamiseen, mutta hänen jälkeensä tulevat seuraavat ministerit.

Tämä lasketteluharrastus. Siihen tänään on viitattu. Viittaan lyhyesti vielä lainaamalla professori Hanskia: "Mahdollinen syy siihen, miksi hotellin omistaja ei halua rakentaa kansallispuiston ulkopuolelle vaan nimenomaan kansallispuiston sisälle, on suunnitelma kehittää lasketteluharrastusta. Tämä korostaa uudisrakentamisen sopimattomuutta kansallispuistoon."

Arvoisa puhemies! Meillä on käyty tänäänkin kohtuullisen pitkä keskustelu tästä, ja sen voi lopettaa Ilkka Hanskin sanoihin: "Koska kyseessä on periaatteellisesti poikkeuksellisen tärkeä asia, missä puututaan satojentuhansien suomalaisten tärkeinä pitämiin arvoihin, lakimuutos rapauttaisi kansalaisten luottamusta poliittisen päätöksenteon avoimuuteen ja tasapuolisuuteen ja tahtoon edistää yhteiskunnallista kokonaisetua."