Täysistunto 53/2012

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta

Jaana Pelkonen (kok):

Arvoisa puhemies! Tämän käsiteltävän kuntalain muutosesityksen yhtenä päätavoitteena on antaa kunnan päätöksentekijöille nykyistä paremmat ja havainnollisemmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä sekä parantaa heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa taloudenhoidon kestävyyteen. Lakiesityksen tavoite on erittäin tärkeä. Kuntapäättäjien on välttämätöntä tietää nykyistä selkeämmin, mikä oman kunnan todellinen taloudellinen tilanne on. Kuten valtiovarainministeriön kuntaselvityksestä ilmenee ja joka ikinen meistä paikallaolijoistakin tietää, kuntarakenne on pirstaleinen ja pieniä, resursseiltaan heikkoja kuntia on aivan liikaa. Selvää on, etteivät nämä kunnat pysty tulevaisuudessa huolehtimaan yksin edes kaikista lakisääteisistä palveluistaan. Hallituksen käynnistämää kunta- ja palvelurakenneuudistusta ajatellen on oleellista, että jokainen yksittäinen kuntapäättäjä ymmärtää rakennemuutoksen välttämättömyyden. Tähän nyt käsiteltävät kuntalain muutokset antavat mahdollisuuden, mikäli kunnista vain löytyy rohkeutta avata silmät ja suhtautua avarakatseisesti tulevaisuuteen.


Maria Tolppanen (ps):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on perusteltu, sillä kunnalliseen itsehallintoon kuuluu oleellisesti taloudenhoito. Kuntataloudet ovat sopeuttamistalouksia, jolloin työkalujen kanssa tulee olla tarkkana, etteivät kunnat lipsu tulevaisuudessa suorastaan itsepetokseen vaan muistavat sen, että kakkua ei voi yhtä aikaa säästää ja syödä. Jatkossa toivon, että kunnat ja kaupungit perustaisivat kunnan- ja kaupunginhallituksen alaisuuteen tulevaisuutta pohtivia jaostoja, jotka voisivat hallituksen tukena talousasioita miettiä.

Muutoinkin tulevaisuuteen katsominen kunnissa luo pohjaa koko Suomen luotsaamiseen tulevaisuutta kohti. On tärkeää, kuten esityksessä on, että tämä kuntatalouden tarkastelu ulotetaan myös kuntayhtymiin, jotka tuottavat merkittävän osan suomalaisten peruspalveluista, ja näin ollen julkisen talouden tarkastelu ja hoitaminen on entistä kattavampaa. Toisaalta esityksessä oleva poisto-ohjelmien muuttaminen ei pelasta kuntatalouksia, jos kunnille sysätään entistä enemmän tehtäviä ilman taloudellista resursointia.

Toivon järkeviä käytäntöjä ja kuntapäättäjien kuulemisia lain valmistelussa. Lisäbyrokratiaa tämä ei kuitenkaan saa kunnille aiheuttaa, vaan se on toteutettava jo olemassa olevalla organisaatiolla ja ilman kalliita tietojärjestelmiä. Ymmärtääkseni siihen on myös kaikki mahdollisuudet olemassa.


Pirkko Ruohonen-Lerner (ps):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kuntalain muuttamisesta vaikuttaa sinänsä kannatettavalta ja kaikin puolin hyvältä. Olen itse ollut pitkään kuntapolitiikassa mukana ja olen melko huolestunut tästä viimeisten vuosien kehityksestä, johon on ajauduttu lähinnä kuntatalouden heikon tilanteen takia. Monet kunnat ovat ylivelkaantuneet, ja nyt kun ei enää kunnan omaan taseeseen oteta velkaa lisää, niin sitä velkaantumista on ryhdytty kiertämään erilaisilla ppp-malleilla ja elinkaarimalleilla.

Nämä elinkaarimallit ovat hieno nimitys pitkäaikaisille vuokrasopimuksille. Usein näihin elinkaarimalleihin on kytketty erilaisia palveluita kuten siivouspalveluita, pihatöitä, mahdollisesti ruokapalveluita, ja pahinta on tietenkin se, että elinkaarimallit saattavat olla juridisesti sitovia sopimuksia jopa 20 vuotta, ja kun tänä päivänä me emme tarkalleen voi tietää sitä, minkälainen maailma on viiden vuoden kuluttua tai kymmenen vuoden kuluttua, puhumattakaan siitä, että tietäisimme, minkälaisessa maailmassa elämme 20 vuoden kuluttua, niin fakta on kuitenkin se, että jos kunta on mennyt mukaan tällaiseen elinkaarimalliin, niin se joutuu maksamaan kovan hinnan toimitiloista, joita se ei mahdollisesti enää tarvitse.

Valtionhallinnosta meillä on useita huolestuttavia esimerkkejä siitä, kuinka on tehty jopa 30 vuoden vuokrasopimuksia kiinteistösijoittajien kanssa ja sitten lopulta nämä valtionhallinnon tietyt toimitilat ovat jääneet aivan tyhjän pantiksi ja valtio joutuu maksamaan tyhjistä tiloista vuokraa, koska nämä vuokrasopimukset sitovat molempia osapuolia loppuun asti, ja minkä takia kiinteistösijoittaja sitten luopuisi hyvästä lypsylehmästä, kun kerran on sellaiseen iskenyt kyntensä kiinni?

Nyt on kuitenkin ihan hyvä, että tässä hallituksen esityksessä lisätään kunnanhallituksen velvoitteita ja myös tilintarkastajien velvoitteita siitä, että niiden täytyy jatkossa huolehtia siitä, että kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty, ja sama sääntö koskee myös kuntayhtymiä ja liikelaitoksia. Kun nämä riskit kartoitetaan, niin katsoisin, että niihin ilman muuta kuuluvat nämä pitkäaikaiset vuokrasopimukset eli elinkaarimallit, ja niitähän on vuokratiloja, joita on elinkaarimallilla tehty, on päiväkoteja, koulutiloja, kulttuuritiloja, liikuntatiloja, myös toimistotiloja.

Omassa kotikaupungissani Porvoossa hyvä esimerkki tuoreesta tapauksesta, tuoreesta elinkaarimallista, on kuuluisa taidetehdashanke, joka on varmasti yksi Porvoon historian kalleimmista sopimuskokonaisuuksista, joihin on menty mukaan, ja tottahan se on, että eivätpä ne miljoonat eurot verorahaa näy Porvoon taseessa vaan ne ovat käyttötalouden puolella jatkossa, kun maksetaan näistä hulppeista vuokratiloista vuokraa seuraavat 20 vuotta ja sitten samanaikaisesti subventoidaan kyseiseen kiinteistöön tulevia ravintolayrittäjiä, elokuvateatterin ylläpitäjää, kun Porvoon kaupunki sijoittaa miljoonien eurojen edestä rahaa näiden kyseisten vuokratilojen sisustamiseen.

Siinä mielessä on todella hyvä, että näitä tämäntyyppisiä riskienhallintaan liittyviä asioita tullaan jatkossa sitten toivon mukaan tarkastelemaan aikaisempaa huolellisemmin, kun kerran on jonkinlainen velvollisuus siihen eikä se ole enää pelkän suosituksen ja hyvän tahdon varassa. Mutta näihin elinkaarihankkeisiin täytyisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, että ne eivät nyt koko Suomessa leviäisi sillä tavalla, että kunnat vaan kiertävät sitä omaa velkaantumista. Toivottavasti niistä voitaisiin luopua kokonaan.


Heikki Autto (kok):

Arvoisa herra puhemies! Suomaiset kunnat ovat järjestämisvastuussa niistä hyvinvointipalveluista, jotka me miellämme tällaisen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaksi, ja siksi on aivan olennaista, että kuntien toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla.

Kuntien vastuiden kasvaessa ja palveluiden monipuolistuessa myös kuntien oma organisoituminen on muuttunut entistä monitahoisemmaksi. Kunnat ovat käytännössä kuntakonserneja, joihin kuuluu peruskunta ja peruskunnan omistamia lukuisia kuntayhtymiä, yhtiöitä ja liikelaitoksia. Veronmaksajat ovat kuitenkin viime kädessä samat, ovat ne sitten täällä meillä valtiontaloudessa, josta kunnat saavat valtionosuuksien kautta osan rahoituksestaan, tai kuntien veronmaksajina tai näiden kuntien yhtiöiden ja liikelaitosten asiakkaina. Siksi on erittäin tärkeää, että tämä koko talouden kokonaisuus on hyvin hallinnassa vastuussa olevilla päättäjillä.

Tämä hallituksen esitys tuo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseen koko kuntakonsernissa uusia työkaluja, ja siksi tämä laki on erittäin tärkeää viedä eteenpäin.