Täysistunto 50/2013

Eduskunnan perusteltu lausunto Euroopan unionin toimielimille toissijaisuusperiaatteen soveltamisesta ehdotukseen direktiiviksi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista

Miapetra Kumpula-Natri (sd):

Arvoisa puhemies! Euroopan komissio on antanut direktiiviehdotuksen merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista.

Tämän direktiivin tavoitteet ovat pitkälti menettelyihin liittyviä. Ehdotuksen perustelujen mukaan jäsenvaltioiden tulisi toteuttaa johdonmukaisia prosesseja meri- ja rannikkoalueiden käytön suunnittelussa ja varmistaa myös rajat ylittävän yhteistyön toimivuus. Vaikka asia on vireillä eduskunnassa myös U-asiana, tänään käsiteltävänä olevassa suuren valiokunnan mietinnössä keskitytään vain ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuuden arviointiin.

Toissijaisuusperiaatteen mukaan unionin ei pidä aina käyttää sitä toimivaltaa, mitä sillä on, vaan sen pitää voida jättää kansallisiin käsiin ne asiat, jotka tarkoituksenmukaisemmin ja tehokkaammin voidaan säätää kansallisesti. (Hälinää)

Anteeksi, edustaja Kumpula-Natri.

En kuule itsekään omia ajatuksiani.

Hyvät kansanedustajat! Jos puhuja ei kuule omia ajatuksiaan, niin silloin hälyä on ehdottomasti liikaa. Pyydän rauhoittumaan ja kuuntelemaan edustaja Kumpula-Natria. — Olkaa hyvä, jatkakaa!

Kysymys on sekä tarkoituksenmukaisen päätöksentekotason arvioinnista että sen tarkastelusta, toisiko unionin tason säätely mitään lisäarvoa kansallisiin toimiin nähden.

Arvoisa puhemies! Eduskunta on varsin säästeliäästi käyttänyt sille Lissabonin sopimuksen mukaan kuuluvaa oikeutta antaa EU-toimielimelle huomautus siitä, että ehdotettu unionin lainsäädäntö rikkoo toissijaisuusperiaatetta. Selkeä juttu!

Eduskunnan työjärjestyksen osoittaman tehtävän mukaisesti suuri valiokunta tutkii toissijaisuusperiaatteen noudattamista. Suuri valiokunta on ottanut tiukan linjan ja esittänyt täysistunnolle toissijaisuusperiaatteen loukkausta koskevan perustellun lausunnon antamista vain silloin, kun sille on selkeät ja kiistattomat perusteet.

Suuri valiokunta on asettanut kynnyksen tarkoituksellisesti varsin korkealle, koska se katsoo, että toissijaisuusperiaate voi tärkeissä kysymyksissä turvata pienen jäsenvaltion etua vain selkeästi oikeudellisena ohjeena. Suuri valiokunta on eri yhteyksissä arvioinut, ettei toissijaisuusperiaatteen valvonta saa keskeistä merkitystä eduskunnan toiminnassa.

Eduskunnan vaikutusvallan kannalta U-asia on tehokkaampi väline kuin tämä toissijaisuusmenettely. Käytännön kokemukset eduskunnan tekemistä kahdesta edellisestä toissijaisuusmuistutuksesta, energiatehokkuusdirektiivistä ja Monti II:sta, ovat osoittaneet johtopäätöksen oikeaksi. Komissio vastasi eduskunnan perusteltuihin lausuntoihin lähes vuoden viiveellä ja varsin yleisellä tasolla ja ylimalkaisin perusteluin. Näyttöä perusteltujen lausuntojen vaikuttavuudesta komission toimintaan onkin vaikea löytää. Moni kansallinen parlamentti jakaa nämä Suomen kokemukset eduskunnan kanssa.

Edellä esitetystä huolimatta suuri valiokunta on päätynyt esittämään mietinnössään nyt eduskunnalle perustellun lausunnon antamista, vaikka valtioneuvoston arvio oli hieman tätä varovaisempi, kun asiaa valmisteltiin yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Asiantuntijakuulemiset osoittivat toissijaisuusperiaatteen loukkauksen ja direktiivin ongelmallisuuden ilmeiseksi.

Toimielinten lisäksi on tärkeää tuoda nämä seikat myös Suomen neuvottelijoiden tietoon nyt, kun ehdotuksen käsittely on käynnistymässä neuvostotasolla. Perustellun lausunnon antamisella eduskunta osoittaa, että se pitää kysymystä asianmukaisesta ja tarkoituksenmukaisesta säädöstasosta tässä asiassa tärkeänä ja seikkana, jota on arvioitava läpi direktiivin valmisteluprosessin.

Mietinnössään valiokunta arvioi toissijaisuusperiaatetta rikotun monesta syystä. Moni kansallinen parlamentti jakaa nämä huolet. Saamani tiedon mukaan kuusi muuta kansallista parlamenttia tai parlamentin kamaria on jo esittänyt tai aikoo esittää perustellun lausunnon komissiolle. Yksi näistä on esimerkiksi Ruotsin riksdagen, jonka näkemykset ovat varsin samansuuntaiset suuren valiokunnan esityksen kanssa.

Eduskunnan näkökulmasta keskeisin peruste toissijaisuusperiaatteen loukkaukselle on direktiiviehdotuksen liian pitkälle menevät vaikutukset kansallisessa sekä alueellisessa ja paikallisessa toimivallassa oleviin kaavoituskysymyksiin. Direktiivin soveltamisala on varsin laaja, ja se asettaisi kaavoille nykyisestä kansallisesta lainsäädännöstä poikkeavia ja osin ristiriitaisia sisällöllisiä vaatimuksia. Kunta- ja maakuntatoimijat ovat tuoneet esille myös huolen ehdotuksen vaikutuksista Suomen perustuslain takaamaan kuntien itsehallintoon.

Direktiiviehdotuksen osalta voidaan myös perustellusti kiistää komission väitteet direktiivin tuomasta lisäarvosta. Arviomme oli, että EU-tason säätelyä ei tarvita, koska kansallisessa säätelyssä jo nykyisellään toteutuu hyvin tavoite sovittaa rannikko- ja merialueiden toimintoja johdonmukaisesti yhteen. Kritiikkiä voidaan perustellusti esittää myös direktiivin tuoman hallinnollisen taakan mielekkyyteen.

Mietinnössään valiokunta esittää myös huolensa siitä, että direktiivi ei riittävällä tavalla ota huomioon Suomen rannikkoalueiden varsin omaleimaisia erityispiirteitä ja se myös voisi vaarantaa jo olemassa olevien rajat ylittävien Suomelle tärkeiden yhteistyömuotojen toimivuuden.

Herr talman! Enligt stora utskottets uppfattning strider direktivförslaget i sin nuvarande utformning mot subsidiaritetsprincipen. Förslagets krav på havs- och kustplanering kan komma att styra kommunernas självständiga planering på ett sätt som inte kan anses vara nödvändigt eller lämpligt. Att ställa krav på den kommunala planering är en nationell angelägenhet som inte bör regleras på EU-nivå. Dessutom ifrågasätter utskottet kommissionens påstående att direktivförslaget skapar EU mervärde.

Riksdagen anser att EU-kommissionens förslag är alltför omfattande, minskar utrymmet för välfungerande nationella särlösningar och leder till utdragna och onödiga processer. Mot denna bakgrund föreslår stora utskottet i sitt betänkande att riksdagen antar ett motiverat yttrande till kommissionen.

Herra puhemies! Suuri valiokunta ehdottaa mietinnössään, että eduskunta antaa komissiolle perustellun lausunnon, jonka mukaan komission ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Suuri valiokunta pitää toteen näyttämättömänä, että direktiiviehdotuksen tavoitteita ei voitaisi riittävästi saavuttaa kansallisin toimin. Valiokunta arvioi, että kansallisella tasolla päätetyillä toimilla voidaan tehokkaammin saavuttaa ehdotettua direktiiviä paremmat tulokset ja myös ottaa paremmin huomioon paikalliset erityisolosuhteet maa- ja merialueiden käytön suunnittelussa.


Kimmo Sasi (kok):

Arvoisa puhemies! On syytä erittäin vahvasti tukea tätä suuren valiokunnan ehdotusta toissijaisuushuomautuksen tekemisestä. Ja katsotaan EU:ta: aika usein käytetään sellaista oikeusperustaa, josta vahvasti voidaan keskustella, että onko tuo oikeusperusta oikea. Ja pitää muistaa, että viimeisessä perussopimuksen muutoksessa nimenomaan korostettiin toissijaisuusperiaatetta eli sitä, että EU ryhtyy toimenpiteisiin vain niissä asioissa, joissa se selvästi antaa lisäarvoa päätöksenteossa — ei niin, että se puuttuisi kaikkiin asioihin.

Mitä tulee tähän asiaan, kysymys on alueellisesta suunnittelusta ja kaavoituksesta, ja nämä jos mitkään ovat tyypillisesti kansallisia asioita varsinkin, kun jos katsotaan saaristoalueita. Meidän osaltamme niillä ei ole kosketuskohtaa mihinkään toiseen EU:n jäsenvaltioon. On myöskin hienoa, että voimme tällä yhdellä päätöksellä antaa kaksi ääntä tässä prosessissa, koska meillä on yksikamarinen eduskunta ja voimme käyttää näitä kahta ääntä yhteisesti.

Mutta kaiken kaikkiaan haluan todeta, että aikaisemmassa huomautuksessa, joka koski työmarkkinoita, ne perustelut eivät välttämättä olleet kauhean vahvat mutta johtivat siihen, että komissio keskeytti asian valmistelun. Tällä kertaa perustelut olivat erittäin huolellisesti laaditut ja juridisesti erittäin kestävät, ja toivon, että komissio katsoo nämä perustelut ja päätyy sillä siihen johtopäätökseen, että asian valmistelu lopetetaan ja keskeytetään.


Kari Rajamäki (sd):

Herra puhemies! Toki eduskunnan suuri valiokunta ja erityisvaliokunnat vaikuttavat hallituksen EU-linjauksiin maatalouspolitiikassa ja monessa muussa, mutta on kyllä myöskin syytä tuoda se näkökohta esille, että toissijaisuusperiaate silloin, kun kyse on kansallisesti keskeisten etujen valvonnasta, esimerkiksi jäsenyyssopimukseen liittyvistä, kansallisten erityisolosuhteiden huomioon ottamisen varmistamisesta, niin kyllä sellaisessa tilanteessa ennakoiva edunvalvonta edellyttää myöskin sellaista toimintamallia, jossa Suomi voi tältä osin edellyttää myös kansallisen parlamentin ja Suomen erillistä puhevaltaa.

Otan esimerkiksi EU:ssa ja kovasti yksityistämisen puolella villiintyneen henkilöliikenteen, raideliikenteen yksityistämis- tai muut viritykset. Tämäntyyppisissä ratkaisuissa esimerkiksi Itävalta käyttää toissijaisuusperiaatetta, ja kansallista käsittelyä edellyttää moni muukin maa. Ei tietysti inflaatiota tälle menettelylle oteta, mutta silloin kun on kansallisesti tärkeät asiat, niin ne myös hallituksen ja eduskunnan piirissä ennakoiden arvioidaan, miten varmistetaan Suomen kansallisten etujen mukainen edunvalvonta.


Astrid Thors (r):

Värderade talman! Arvoisa puhemies! Uskon, että tässä tapauksessa on ollut kaikkein eniten perusteita käyttää tätä toissijaisuusmenettelyä, niin kuin edeltävät edustajat totesivat. Ilman direktiiviperustaa ei tarvita koko juttua. Voidaan esimerkiksi tietojen vaihdolla ja suosituksilla päästä eteenpäin. Asia oli vähän toinen energiatehokkuusdirektiivissä: toisenlainen, samantyyppiset asiat, mutta useimmiten voidaan vaikuttaa yksittäiseen pykälään, yksittäiseen artiklaan paremmin kuin käyttämällä tähän. Siihen varmaan puheenjohtaja Kumpula-Natri myöskin viittasi.

Det är skäl att konstatera att det finns vissa parlament som använder det här instrumentet väldigt ofta. Jag hörde här om veckan att till exempel Sveriges riksdag har använt denna invändning 29 gånger, medan det är tredje gången här hos oss. Det tyder mera på en instabil politisk situation och på att fackutskotten i Sveriges riksdag inte har samma möjlighet att inverka på verkliga förhandlingar som här hos oss. Det som är viktigt är att man kan uppnå de här principerna som finns i direktivet på annat sätt. De här samma försöken att göra detta till ett direktiv har funnits tidigare också, och då gick man in för rekommendationer. För det är helt klart att det finns ett objektivt behov att sammanjämka fiskodling, fiske, vindkraft. Det finns det de facto.

Men till slut kan jag bara konstatera också att det är synnerligen viktigt att vi har använt här vår speciella natur och vår alldeles särskilda, till exempel landhöjning som en orsak varför det inte passar för oss. En landhöjning som hela Europa undrar över: hur har ni en så härlig situation att ni får mera land och inte mindre.


Pietari Jääskeläinen (ps):

Arvoisa puhemies! Suuren valiokunnan kanta on erinomaisen oikea ja hyvä, siihen täytyy yhtyä. Kansallisella tasolla päätetyillä toimilla voidaan tehokkaammin saavuttaa ehdotettua direktiiviä paremmat tulokset ja myös ottaa paremmin huomioon paikalliset erityisolosuhteet maa- ja merialueiden käytössä ja käytön suunnittelussa.

Täytäntöönpanovallan siirto komissiolle puitedirektiivin tyyppisen direktiivin ollessa kyseessä ei kasvata jäsenvaltioiden harkintamarginaalia, päinvastoin tosiasiassa lisää komission mahdollisuuksia puuttua täytäntöönpanon yksityiskohtiin ja myös muuttaa direktiivin luonnetta merkittävästi, kun asiaa arvioidaan toissijaisuusperiaatteen kannalta. Eli Euroopan komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi merten aluesuunnittelun ja rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon puitteista on esitetyssä muodossaan toissijaisuusperiaatteen vastainen.


Maria Tolppanen (ps):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva asia on kouluesimerkki siitä, milloin tosiaankin toissijaisuusperiaatetta voidaan käyttää. Kansallisesti voidaan näistä asioista päättää paljon paremmin, varsinkin kun otetaan vielä huomioon, että teemme yhteistyötä tässä myös muiden kanssa.

Kun suuren valiokunnan puheenjohtaja sanoi äsken, että EU-päätöksenteossa subsidiariteettiperiaatteen käyttäminen ei välttämättä anna niin paljon lisäarvoa kuin on luultu ja että ehkä sen takia ei kannattaisi sitä käyttää, niin tämä ei minun mielestäni missään nimessä ole se asia, miksi ei pitäisi käyttää toissijaisuusperiaatetta ja keltaista korttia. Päinvastoin, silloin pitää muuttaa Euroopan päätöksenteon, Euroopan tasolla sitä, miten näihin asioihin suhtaudutaan ja minkälainen painoarvo annetaan kullekin jäsenvaltiolle varsinkin sellaisissa asioissa, kun puhutaan jäsenvaltioiden sisäisistä asioista: joku merialue, maa-alue. Nämä ovat asioita, jotka varmasti tiedetään paremmin lähellä kuin siellä kaukana.

Mutta, kuten sanottu, erittäin hyvä, että tällä kertaa olemme päättäneet käyttää ja päätämme käyttää keltaista korttia. Se on näiden vuosien aikana tosiaankin vasta kolmas kerta. Ehkä meillä voisi olla muitakin asioita, mitkä tietäisimme itse paremmin kuin Bryssel tai Strasbourg.


Miapetra Kumpula-Natri (sd):

Arvoisa puhemies! Äskeiseen vain kommenttina se, että me pystymme vaikuttamaan direktiivien sisältöön yhdessä ministereiden kanssa neuvoston kautta ja silloin olemme ajassa siinä päätöksentekoprosessissa, mikä Euroopassa etenee, koska viimeksi esimerkiksi energiatehokkuusdirektiivistä saimme vastauksen viikkoa ennen kuin lopullisesta direktiivistä parlamentissa äänestettiin, ja meillä oli kuitenkin jatkuva seuranta silloisen elinkeinoministerin kanssa jokaiseen hänen osallistumaansa kokoukseen. Suuri valiokunta itse asiassa koki asian niin tärkeäsi, että tapasimme raportöörin myös Euroopan parlamentissa paikan päällä. Se on paljon tehokkaampaa kuin tämä aika raskas menettely, jossa koko suuri sali osallistuu tämän moitteen tekemiseen.

Mutta sitten pohjalaisena kansanedustajana en malta olla tuomatta esiin myös sitä, että Merenkurkun alueella meillä on erityistä Unescon kansalliseksi perinnöksi nimeämää maailmanperintökohdetta tuon maankohoamisilmiön kanssa ja tuota hallintaa tehdään yhdessä Ruotsin Västernorrlandin Korkean rannikon kanssa, ja sitä tämä direktiivi ei mitenkään edesauttaisi, mahdollisesti hankaloittaisi.

Lisäksi Itämeren alueelta tunnemme kaikkikin yhteistyöelimiä: Helcom, Council of the Baltic Sea States, muuta maidenvälistä aluesuunnitteluyhteistyötä hoitava Vasab, Pohjoismaiden ministerineuvosto, Itämeren Agenda, Baltic 21. Nämä hoitavat kaikki meri- ja rannikkoalueita koskevan yhteistyön tarpeita myös suhteessa kolmansiin maihin. Elikkä jos tuntuu, että komissiolla on tarkoitus jotain parantaa ja jossain ei toimi, niin tässä on Itämeren ympärillä varmaan vientivaltti ja mahdollisuus näyttää, miten asioita voidaan hoitaa.