Täysistunto 46/2012

Puolustusvoimien irtisanomiset

Eero Reijonen (kesk):

Arvoisa herra puhemies! Tänään julki tulleen tiedon mukaan Puolustusvoimat aikoo irtisanoa 1 200 työntekijää ja pakkosiirtää yli 2 500 työntekijää. Irtisanottavien määrä on 8 prosenttia koko puolustusvoimien henkilöstömäärästä. Puolustusvoimat on tähän saakka koettu luotettavana, vakaana työnantajana. Kansan keskuudessa myös puolustusvoimien imago on ollut tähän saakka hyvä. Kysyn, arvoisa pääministeri: toteuttaako hallitus hyvää työnantajapolitiikkaa puolustusvoimauudistuksen osalta, ja onko irtisanottaville tarjolla joitakin tukitoimia vai pelkkä kylmä irtisanomislappu?


Jyrki Katainen (kok):

Arvoisa puhemies! Varmaan puolustusministeri Wallin kertoo nuo yksityiskohdat. Tämä henkilöstön vähentämistarvehan tuli esille jo silloin alkutalvesta, kun puolustusvoimauudistuksesta kerrottiin. On hyvä pitää mielessä, miksi tämä tehdään. Siksi, että ikäluokkien koko pienenee.

Eli vaikka Suomessa haluttaisiin käyttää merkittävästi lisää rahaa maanpuolustukseen, niin sitä ei kannattaisi käyttää nykyiseen rakenteeseen. Tästä on hyvin laaja yksimielisyys. Sen takia, että jos se lisäraha käytettäisiin vaikkapa nykyiseen rakenteeseen, niin silloin meillä menisivät resurssit epätarkoituksenmukaisella tavalla. Palkkakustannukset, tilakustannukset olisivat suuremmat kuin materiaalikustannukset. Ja kun meillä on tämmöinen hyvä periaate ollut, että kolmasosa kalustoon, kolmasosa palkkoihin ja kolmasosa toimintaan, niin sillä on Suomea pystytty puolustamaan. Eli kun Suomi muuttuu, niin Suomea pitää myös osata uudistaa. Totta kai tässä on taustalla myös sitten talouden tasapainostustarpeita.


Stefan Wallin (r):

Arvoisa puhemies! Tässä puolustusvoimauudistuksen valmistelun aikana on tietysti ollut selvä, että irtisanomisiin kukaan ei halua ryhtyä, mutta valitettavasti ne tulevat kuulumaan myös tähän suureen kuvaan, koska nämä mainitut säästövaatimukset ja tämän uuden rakenteen aikaansaaminen edellyttävät pysyvien säästöjen aikaansaamista.

Mutta samalla on äärimmäisen tärkeä, että valtio noudattaa hyvää työnantajapolitiikkaa, ja siihen myöskin hallitusohjelma omasta puolestaan velvoittaa, ja tästä syystä on kaikkia niitä välineitä ja työkaluja, mitä valtion työkalupakista löytyy, otettu käyttöön, otetaan käyttöön, vieläpä poikkihallinnollisesti niin, että puolustusministeriö on tehnyt erittäin hyvää yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Viimeksi tänä aamuna työ- ja elinkeinoministeri totesi, että tämä yhteistyö on ollut uraauurtavaa, joka hyvin kuvaa juuri tätä laajaa perspektiiviä, jossa on yksilön näkökulmasta yritetty katsoa tätä uudistusprosessia, huomioitu se, että jokainen puolustusvoimissa työskentelevä henkilö on yksilö, uniikki yksilö, jolla on haaveet, jolla on perhe, jolla on oikeus toimeentuloon. Tästä syystä on katsottu ja katsotaan kaikkia mahdollisuuksia, millä tavalla voidaan työllistää ihmisiä uudestaa joko puolustusvoimien sisällä, muun valtionhallinnon sisällä tai sitten yhteistyössä vaikkapa yksityisen sektorin kanssa.


Eero Reijonen (kesk):

Arvoisa herra puhemies! Oikeuskansleri Jonkka antoi päätöksen viime viikolla puolustusvoimauudistusta koskevasta etenemisprosessista. Hän totesi muun muassa: "- - olisi ollut perusteltua, että kuulemismenettelyt olisi toteutettu valmistelun varhaisemmassa vaiheessa - -. Nyt toteutetussa kuulemismenettelyn ajoittamisessa on vaarana, että kuulemismenettelyjen merkitys vesittyy." Lisäksi hän toteaa, että kuulemismenettelyllä saatu palaute olisi sitovaa hallituksen päätöksenteossa. Aiotteko kunnioittaa oikeuskanslerin näkemystä tässä asiassa?


Stefan Wallin (r):

Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerin huomio oli hyvinkin perusteltu, ja on hyvä, että hallintoa muistutetaan siitä, että tämän kaltaista prosessia, joka on hyvinkin mittava ja moniulotteinen, kannattaa hyvinkin huolellisesti valmistella ja toimeenpanna, vaikka aikataulu olisikin tiukka, niin kuin se tässä tapauksessa on. Mutta selvää on se, että alusta asti on noudatettu lakia — siihen ei myöskään kanslerilla ollut mitään sanottavaa — ja sanomattakin selvää on se, että tulemme jatkossakin noudattamaan lakia kaikilta osin. Tähän kuuluu muun muassa tämän henkilöstöpoliittisen näkökulman huomioon ottaminen ja tähän kuuluu myöskin muun lainsäädännön huomioon ottaminen sillä tavalla, että aikataulussa edetään, mutta nämä virstanpylväät, jotka ovat olleet tiedossa tämän prosessin aikana, noudatetaan prikulleen niin kuin lainsäädäntö määrää.


Seppo Kääriäinen (kesk):

Arvoisa puhemies! Hallitus on toiminut puolustusvoimauudistuksessa tavoilla, jotka ovat omiansa herättämään sen toimintaa kohtaan epäluottamusta. Viittaan selonteon tekemättömyyteen, eduskunnan tahdon sivuuttamiseen, laskelmien piilottelemiseen, alueellisten vaikutusten laskematta jättämiseen ainakin toistaiseksi, kuulemismenettelyn laiminlyömiseen ja tähän erikoiseen Dragsvik-menettelyyn. On syntynyt kerta kaikkiaan epäluottamus. Tämä kysymys on tärkeä senkin takia, että tämä työhän tulee jatkumaan tämän vuoden aikana, kun tehdään selontekoa. Tähän tarvittaisiin kokonaisuudessaan aivan uusi asento, uusi alku. Minä kysyn, herra pääministeri, mitä johtamanne hallitus aikoo tehdä, jotta luottamus sen toimintaa kohtaan näissä asioissa voisi palautua mahdollisimman rikkumattomaksi, ja toisekseen, onko teidän pyrkimyksenne omilla toimillanne rakentaa poliittista yhteisymmärrystä näitten asioitten ympärille varsinkin tulevaisuudessa.


Jyrki Katainen (kok):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimauudistus tehdään sen vuoksi, että meillä ei ole tulevina vuosina enää nykyistä määrää varusmiesikäisiä (Seppo Kääriäinen: Me ymmärrämme sen!) ihmisiä, ja sen takia tämä uudistus on välttämätön tehdä. — Ehkä entinen puolustusministeri tietää, että tämä uudistus on välttämätön itsessään. (Seppo Kääriäinen: Tiedän sen!) — Nyt kun Pääesikunta on tehnyt hallituksen ja presidentin ja Utvan linjausten mukaan omat selvitystyöt, nyt arvioidaan niitä selvityksiä, ja sen jälkeen sitten tehdään lopulliset päätökset, tai itse asiassa puolustusministeri tekee kesään mennessä lopulliset päätökset asioista.

Mitä tulee sitten tämän selontekomenettelyn jatkoon, niin sehän on hyvin ulkopoliittispainotteista. Siitä vedettäviä turvallisuuspoliittispainotteisia linjauksia siinä tullaan jatkossa käsittelemään, ja siinä on entisen mallin mukaan sitten eduskunta kytkettynä mukaan, niin kuin totuttua on.


Mikko Savola (kesk):

Arvoisa herra puhemies! Kauhavan kaupunki on valittanut säästölaskelmista Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Sillä on ollut vahva epäilys siitä, etteivät laskelmat pidä kaikilta osin paikkaansa. Saatujen tietojen mukaan päätös tulee Valtiontalouden tarkastusvirastolta loppukesästä. Muun muassa ministerit Urpilainen ja Risikko ovat julkisuudessa antaneet ymmärtää, että tällä Valtiontalouden tarkastusviraston päätöksellä olisi vaikutusta Lentosotakoulun tulevaisuuteen. (Mauri Pekkarinen: Totta kai!) Kuinka on, ministeri Wallin, edetäänkö nyt tänään julkistetulla Puolustusvoimien ja teidän linjaamallanne tavalla ja toteutus ja päätös tehdään ennen kesää? Antavatko kenties teidän ministerikolleganne katteettomia lupauksia maakunnassa? (Mauri Pekkarinen: Kova kysymys!)


Stefan Wallin (r):

Arvoisa puhemies! En tiedä, ovatko kollegat puuttuneet sisältöön — en usko näin, vaan lähinnä ehkä proseduuriin. Totta on se, että Valtion tarkastusviraston käsittely on vielä kesken. Sille pitää antaa se aika, mitä käsittelylle sillä tasolla pitää antaa, ja pidän itse sitä aika selvänä, että päätöksiä tältä osin ei voida ainakaan tehdä ennen kuin Vtv:n lausunto on tullut. (Ben Zyskowicz: Kova vastaus! — Naurua)


Timo Soini (ps):

Arvoisa herra puhemies! Miltä muulta hallinnonalalta irtisanotaan 1 200 isänmaallista ihmistä? Tämä on täysin pöyristyttävää. Minne sellainen ylivääpeli, joka purkaa henkensä kaupalla tienvarsipommeja Afganistanissa, palaa, kun Keuruun olette lakkauttaneet? Ajatelkaa nyt vähän, mitä olette tekemässä. (Kauko Tuupainen: Ei ne kykene!) Mitä te aiotte jatkossa tehdä, että isänmaallisten, henkensä alttiiksi panevien ihmisten työpaikat turvataan? Nyt te puhutte siitä, että nyt sotilasuralle lähtevien ihmisten työpaikkansa turvataan tulevaisuudessa. Miksi ei niitten ylivääpeleitten, jotka pistävät henkensä alttiiksi?


Stefan Wallin (r):

Arvoisa puhemies! Totesimme tuossa hetki sitten, että jokainen työpanos Puolustusvoimissa on tärkeä. Se on ollut tärkeä, ja se on tärkeä. Teemme kaikkemme sen eteen, että mahdollisimman moni lakkautusuhan alaisen varuskunnan virkamies tai upseerikuntaan tai aliupseerikuntaan kuuluva henkilö saa ensisijaisesti uuden mahdollisuuden Puolustusvoimien sisällä tai sitten muun valtionhallinnon sisällä, jopa virkasiirtojen muodossa, tai sitten yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa, alueellisten toimijoitten kanssa. Tässä mielessä on ollut erittäin hyvää yhteistyötä TEMin kanssa ja TEMin paikallisviranomaisten kanssa sillä saralla, että olisimme keksimässä uusia mahdollisuuksia mahdollisimman monelle henkilölle.

Mutta sanomatta on selvää sekin, että jos ja kun on pakko löytää pysyviä säästöjä tämän puolustusvoimauudistuksen myötä, niin ne löytyvät kiinteitten menojen, siis kiinteistömenojen, vuokrien ja palkkausmenojen kautta, joten tämä irtisanomisuhka on valitettavasti tosiasia, mutta sitä tullaan kuitenkin hoitamaan niin hyvin kuin vain voidaan tämän valtion vastuullisen työnantajapolitiikan nimissä.


Jussi Niinistö (ps):

Arvoisa puhemies! Ikävä kyllä puolustusvoimauudistus on lähinnä suuri leikkausohjelma. Puolustusvoimien henkilökuntaa irtisanotaan käsittämätön määrä. Irtisanottavista arviolta 500 on sotilaita. Kysyisin ministeri Wallinilta, miten tältä osin irtisanominen kohdennetaan. Nimittäin ennakkotietojen mukaan vaarana on, että leikkuri kohdistuu ennen muuta aliupseereihin, joita nimenomaan tarvitaan enemmän nyt ja tulevaisuudessa. Ovatko kadettiupseerit, puhumattakaan yleisesikuntakoulutuksen saaneista upseereista ikään kuin paremmin suojassa irtisanomisilta puolustusvoimauudistuksen yhteydessä kuin aliupseerit?


Stefan Wallin (r):

Arvoisa puhemies! Tämä tarkempi tapa, millä tavalla tämä säästötoimenpide jakautuu nimenomaan henkilöstön sisällä ja eri virkakategorioitten välillä, on vielä valmistelussa, mutta alusta asti on tehty selväksi, että mahdolliset irtisanomiset tulevat koskemaan kaikkia henkilöstöryhmiä, ja kun puhutaan kantahenkilökuntaan kuuluvista henkilöistä, upseereista, niin pidän selvänä myöskin sitä, että ylimpienkin virkojen lukumäärä tulee laskemaan samassa suhteessa kuin muutkin vaikkapa upseerivirat laskevat.


Riitta Myller (sd):

Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin ikävä jatko myös niille tiedoille, jotka jo aikaisemmin meillä on ollut tiedossa. Ja tässä yhteydessä on hyvin paljon puhuttu nimenomaan niistä valtiovallan toimenpiteistä, joita kohdistetaan niille paikkakunnille, missä näitä Puolustusvoimien uudistuksesta johtuvia työpaikkamenetyksiä tullaan näkemään. Missä aikataulussa nämä korvaavat työpaikat ovat tulossa? Se on varmaan nyt tärkeä asia tietää.

Sitten toinen asia: kun vapautuu suuria maa-alueita, jotka ovat Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa, niin millä tavalla turvataan se, että näille maa-alueille, mahdollisesti siellä oleville rakennuksille, saadaan uutta käyttöä, joka luo uutta työtä sinne alueelle, pysyvää työtä? Tämä olisi myös erittäin tärkeä asia jo selvittää tässä vaiheessa.


Lauri Ihalainen (sd):

Arvoisa puhemies! Kun tuli tieto siitä, mitkä varuskuntapaikkakunnat lakkautetaan, niin me olemme myös ministereinä käyneet joka ikisellä paikkakunnalla ja neuvotelleet ja keskustelleet varuskunnan ja sen alueen ihmisten kanssa ja toimijoiden kanssa, mitä voitaisiin tehdä tämän korvaavan työn aikaansaamiseksi.

Tarkoitus on, että nämä varuskuntapaikkakunnat nimetään äkillisen rakennemuutoksen alueiksi ja nämä tehdään sitten yhtä aikaa kaikkien osalta, ja ajatus on sitten, että varsinaiseen budjettiriiheen syksyllä tätä koskettavat päätökset myös taloudellisessa mielessä tuodaan, mikä on siis merkki siitä, että se tarjoaa mahdollisuuksia sellaisten korvaavien, työpaikkoja tukevien investointien aikaansaamiseksi näille paikkakunnille, jotka voivat synnyttää työtä.

Toiseksi, näitä muutosturvaan liittyviä toimenpiteitä on jo näillä varuskuntapaikkakunnilla käynnistettykin ja tämä yhteistyö näitten paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa on saatu aikaan. Eli meillä on siis paikallista yhteistyötä nyt käynnistetty näillä paikkakunnilla sen korvaavan työn etsimiseksi, ja valtio omalta osaltaan tekee niitä päätöksiä, jotta nämä voitaisiin äkillisen rakennemuutoksen alueiksi nimetä ja luoda edellytyksiä sitten uusien paikkojen syntymiseen.


Kalle Jokinen (kok):

Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien rakennemuutos on välttämätön. Varuskuntien lakkautukset ovat suuri ongelma ja suuri huoli varuskuntapaikkakunnille. Esimerkiksi Lahdessa Hennalan varuskunnan henkilökuntaan kuuluvat yli 400 henkilöä ovat heitä, jotka nyt ovat näiden toimenpiteiden edessä ja odottavat, lakkautetaanko tuo toimi vai siirretäänkö se jollekin toiselle paikkakunnalle. Valtio on luvannut kantaa vastuunsa tässä muutostilanteessa, niin kuin äskenkin ministerien taholta kuultiin. Mikä on aikataulu Puolustusvoimien henkilökunnan sijoituspäätösten ja lakkautuspäätösten suhteen? Kuultiin, että valtion kompensaatiotoimenpiteet paikkakuntien kanssa on tarkoitus ajoittaa syksyn budjettiriiheen mennessä, mutta mikä on aikataulu, missä aikataulussa henkilökunta voi odottaa päätöksiä siitä, mitä työlle, viralle ja tehtävälle tapahtuu?


Stefan Wallin (r):

Arvoisa puhemies! Tämä pääesikunnan esitys on tullut tänään puolenpäivän tienoilla. Sitä lähdetään nyt hyvinkin tarkalla silmällä käymään läpi, (Timo Soini: Luettu on!) ja aikataulu on ainakin alkuperäisen toivomuksen mukaan sellainen, että pystyisimme tekemään hallinnolliset päätökset kesään mennessä, mutta tästä huolimatta (Mauri Pekkarisen välihuuto) neuvotteluprosessi henkilöstöjärjestöjen kanssa on lähtenyt liikkeelle välittömästi Utvan 8. päivä helmikuuta tehdyn linjauksen mukaan, ja sen jälkeen lähetetyn ohjauskirjeen mukaisella tavalla yt-neuvottelut tulevat jatkumaan.

On aivan ymmärrettävää, että henkilöstöllä on huoli omasta toimeentulostaan ja työpaikastaan. Kuitenkin täytyy muistaa, että kaavaillut lakkautukset tulisivat voimaan vasta vuoden 2014 tai 2015 alussa. Tässä on siis jonkin verran aikaa, mikä tietysti antaa hieman joustovaraa myöskin hallinnon näkökulmasta ja nimenomaan yksilöitten näkökulmasta suunnitella omaa tulevaisuuttaan yhdessä ja nimenomaan hyvässä yhteistyössä hallinnon kanssa, jotta mahdollisimman monelle selviäisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikä oma tulevaisuutensa on.


Eero Reijonen (kesk):

Arvoisa herra puhemies! En oikein saanut pääministeriltä vastausta siihen, noudattaako hallitus hyvää työnantajapolitiikkaa, mutta ehkä se oli siellä jossakin. Tähän uudistukseen liittyy myös Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen. Siitäkin ilmeisesti ministeriö tekee ratkaisuja lähiaikoina. Olisiko oikeudenmukaista nyt, että se sijoitettaisiin niille paikkakunnille, jotka ovat menettäneet puolustusvoimauudistuksessa merkittävästi työpaikkoja? Menemättä yksityiskohtiin kysyn, voisiko sijoituspaikka olla Joensuu.


Stefan Wallin (r):

Arvoisa puhemies! Ottamatta kantaa itse kysymykseen voitaneen yleisellä tasolla sanoa, että erinäisiä vaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. Tiedossa on ollut se, että Puolustusvoimat itse on esittänyt Tuusulaa, Kouvolaa ja Jyväskylää. Itse olen sitten harrastanut hieman poliittista ohjausta ja lisännyt selvitettävien listalle myöskin Joensuun, mutta olkoon tämä minulle varmaan anteeksi annettu. Tämän jälkeen selvitys jatkuu, ja johtopäätökset tehdään aikanaan, kuitenkin niin, että alueellistamisen koordinaatioryhmä kytketään tähän mukaan, niin kuin pitääkin, ja se paras ratkaisu sitten tehdään.