Täysistunto ja suullinen kyselytunti 24/2012

Finnairin johdon palkitseminen

Mauri Pekkarinen (kesk):

Arvoisa puhemies! En ollut pyytänyt, mutta käytän tilaisuutta hyväkseni (Naurua) ja kernaasti pyydän...

Täällä ei ole pakko kyllä käyttää kysymystä, että...

Mutta kun puhemies näin ystävällisesti tarjoaa, niin tätä tilaisuutta ei voi jättää käyttämättä.

Arvoisa puhemies! Kysymys siitä, miten Finnairia, kansallista lentoyhtiötä, johdetaan, on viimeisten viikkojen aikana ollut kovasti esillä. (Jouko Skinnari: Hyvä kysymys!) Pari kolme viikkoa sitten tuli muuan talokaupasta paljon puhetta. Ministeri silloin ensin totesi, että kaikki on kunnossa. Muutaman päivän jälkeen hän sanoi, että ei sittenkään. Ja sen jälkeen kuitenkin sitten, melkein päivä päivän jälkeen, on kuultu uusia uutisia Finnairin tiimoilta: milloin erilaisia etuuksia on jaettu, milloin toisilta leikattu, toisille annettu miljoonien edestä yhteen laskien palkkioita. Nämä kaikki, näyttää ainakin siltä, ovat tulleet ministerille suurena yllätyksenä.

Ministeri ei ole reagoinut päiviin tähän yhtään mitenkään. Hyvä, että tänään kuitenkin reagoitte. Nyt kysymykseni kuuluu: Onko tässä kaikki? Onko niin, että kun on myönnetty 3 miljoonan edestä yhteensä palkkioita avainhenkilöille, joilleka palkkioiden myöntämiselle ainakaan minä en löydä valtioneuvoston periaatepäätöksestä perusteita, aikooko ministeri toimia vielä tältä osin: aiheettomasti, perusteettomasti myönnettyjen palkkioiden arvioimiseksi? Mitä ministeri tässä kysymyksessä vielä tekee? Hyvä, että vihdoin toimitte, (Puhemies: Nyt saattaa olla minuutti täynnä!) ja toimitteko vielä?


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! Tosiaan kun eilen tuli tieto siitä, että Finnairin toimitusjohtajalle vuonna 2009 maksettua allekirjoitusbonusta ei ollut julkistettu, niin ajattelin, että nyt ei Finnairin maine kestä yhtään enää tämmöistä julkituloa. Piti hyvin nopeasti sitten tehdä johtopäätöksiä tästä, ja tulin siihen tulokseen, että merkittävä osa hallituksesta on nyt vaihdettava, ja ratkaisuna oli siis se, että kaikilla niillä hallituksen jäsenillä, jotka vuonna 2009 osallistuivat näiden niin sanottujen sitouttamisbonusten maksamiseen, ei ole enää jatkoa tarjolla Finnairin hallituksessa. On tässä yhteydessä sanottava, että ylijohtaja Timonen omasta aloitteestaan ilmoitti, että hän ei ole enää käytettävissä. Tätä suuresti arvostin, ja se mahdollistaa yhteistyön jatkossakin.

Mutta tosiaan kyse on nyt sitten siitä, että kaikki se, mikä voidaan julkistaa silloin, kun päätökset tehdään, voidaan varmasti myös julkistaa. Se ongelma näiden sitouttamisbonusten kanssa oli se, että ei silloinen hallitus tajunnut, minkälaista jälkeä pari kolme vuotta myöhemmin siitä päätöksestä saadaan korjata, kun Finnair on niin vaativassa tilanteessa, että sitä ei auta mikään muu kuin se, että johto ja henkilöstöryhmät pystyvät hyvässä yhteistyössä päättämään, miten Finnairin tulevaisuus taataan. Siitä todella on edelleen kysymys, Finnairin tulevaisuuden pelastamisesta. Näitä...

Nyt taitaa olla tässäkin minuutti täynnä, vähän riittoisampiakin minuutteja!

No niin, jatketaan. Minä uskon, että edustaja Pekkarinen...

Saattaa olla, että tähän tulee lisäkysymyksiä myös.


Mauri Pekkarinen (kesk):

Arvoisa puhemies! Kaksi lyhyttä kysymystä.

Kun tipoittain tuli uusia tietoja Finnairista, jotka järkyttivät kerta toisensa jälkeen kansalaisia, eikö, ministeri, olisi ollut paikallaan, että heti ensimmäisten ikävien uutisten jälkeen te olisitte koonnut saman pöydän ympärille sekä Vehviläisen että hallituksen johdon, entisen ja nykyisen, ja kertonut, että "herrat, nyt yhdellä kertaa kaikki uutiset ulos"? Meni viikkoja, mitään ei tapahtunut.

Toinen kysymys, sekä teille, ministeri, että mahdollisesti ministeri Häkämiehelle: Kun kaikki tämä oli tapahtunut aikanaan 2009 yhtiön johdossa, miten arvioitte, olisiko silloisen hallituksen puheenjohtajan pitänyt teille kertoa? Eikö teille kerrottu? Ja jos ei kerrottu, niin olisiko teille, ministeri Häkämies, pitänyt kertoa, kuinka dramaattinen tilanne Finnairin johdossa oli?

Ministeri Hautala, tässä oli varmaan teille ensin, ja sitten ministeri Häkämies.


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! Tosiaan näitä erittäin huonoja uutisia — tai sanotaan, että näitä hyviä uutisia siitä, että vihdoinkin saatiin julkisuuteen tällaiset asiat, jotka olisi tullut lähtökohtaisesti tuoda päivänvaloon — tuli tipoittain.

Mutta, edustaja Pekkarinen, tiedätte hyvin, että valtion omistusohjaus ei ole tällaista, että ensimmäiseen lehtiuutiseen reagoidaan. Olen tietysti aktiivisesti käynyt keskusteluja aika monien herrojen, ehkä vähän rouvienkin, kanssa tästä tilanteesta ja aidosti toivoin, että ne, jotka tässä nyt ovat aiheuttaneet tätä haittaa Finnairin maineelle, itsekin pohtivat vähän tilannettaan. Ja nyt sitten eilen tuli sellainen ratkaisu tehtäväksi, että ei voida enää jatkaa tätä keskustelua. Kerta kaikkiaan Finnairin maine ei enää kestä sitä, näkeehän sen jo pilakuvistakin.


Jyri Häkämies (kok):

Arvoisa puhemies! Kun Finnairin hallitus silloin 2009 teki tuon päätöksen, niin kuin he ovat julkisuuteen kertoneet ja minä nyt aika monetta kertaa kerron tässä uudelleen, niin minua ei silloisena omistajaohjausministerinä informoitu. Ei voitu informoida yhtä tahoa. Olisi toki pitänyt informoida kaikkia osakkeenomistajia.

Näiden palkkiosääntöjen mukaan palkkioiden tulee olla kohtuullisia ja läpinäkyviä. Nuo palkkiot eivät täyttäneet kumpaakaan näistä vaatimuksista. Ne eivät olleet läpinäkyviä, ne salattiin. Ne eivät olleet kohtuullisia. Ne eivät olleet kohtuullisia tilanteessa, jossa yritys kävi jatkuvasti säästöneuvotteluja koko henkilöstön kanssa ja samaan aikaan salaa tehtiin johdolle bonuspalkkioita.

Näin ollen tuo tilanne, joka yhtiössä tällä hetkellä on käynnissä — henkilöstöryhmät ovat ilmoittaneet, että he eivät ole valmiita jatkosäästöihin — on ymmärrettävä juuri tästä syystä. Nyt on erittäin tärkeätä, että uusi hallitus palauttaa keskusteluyhteyden ja luottamuksen, koska valitettavasti Finnairin ongelmat eivät ole mihinkään kadonneet.


Juha Sipilä (kesk):

Arvoisa puhemies! Enemmän kuin millään ohjeistolla tällaiset tilanteet voidaan välttää arvokeskustelulla ja yhteisön arvojen määrittelyllä. Kävin tutustumassa Finnairin sivustolla, kävin myös AKT:n sivustoilla katsomassa, onko yhteisö määritellyt itselleen arvot. Ainakaan hyvin helposti niitä arvoja ei sieltä löytynyt. Kysynkin omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä: aiotteko jatkossa vaatia valtionyhtiöiltä arvojen määrittelyn, sen pohjalta käydyn arvokeskustelun ja niiden noudattamisen käytännössä?


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! Luulen, että tätä arvokeskustelua on nyt käyty aika intensiivisesti esimerkiksi 14. päivä helmikuuta alkaen, jolloin tuli tieto julkisuuteen tästä Ilmarisen ja Finnairin toimitusjohtaja Vehviläisen asuntokaupasta, ja nyt on sen arvokeskustelun johtopäätösten aika. Siinä tarvitaan valtio-omisteisten yhtiöiden palkitsemisohjeen selkeää tarkistamista, selkeyttämistä, mutta siinä tarvitaan myöskin sitä, että valvotaan sitä, miten eri yhtiöiden hallitukset lähtevät sen pohjalta sitten toteuttamaan erilaisia palkitsemisjärjestelmiä. Tässä varmasti on ollut puutteita, ja tästä ei voi mielestäni ketään syyttää, koska on todellakin niin, että nämä epäkohdat tulevat julkisuuteen ja sitten niitä ryhdytään ratkaisemaan. Tällä tavalla varmasti sitten myös voidaan huolehtia siitä, että yhtiöillä on eettiset ohjeistot. Mutta ongelmahan tulee siitä, että arvoja voi kyllä julistaa vaikka kuinka paljon ja niillä voi kiillottaa kilpeään, mutta jos eivät ne oikeasti ohjaa sen yrityksen liiketoimintastrategiaa, niin ei niillä ole mitään merkitystä. Tässä haluaisin nyt sitten, että kaikki valtio-omisteisten (Puhemies: Minuutti taitaa olla täynnä!) yhtiöiden hallitukset katsovat peiliin.


Antti Rantakangas (kesk):

Arvoisa puhemies! Hallituksen puolelta on toistuvasti korostettu sitä, miten tässä taloustilanteessa pitää tinkiä eduista ja olla valmiita joustoihin, mutta on erittäin irvokasta, että pörssiyhtiöitten johtajat ja hallitukset, valtionyhtiöt etunenässä, rahastavat kaikin käytettävissä olevin keinoin etuja itselleen ja omalle lähipiirilleen.

Täällä ministeri Hautala sanoi, että arvostaa valtion omistajapolitiikan yksikön päällikön ratkaisua vetäytyä Finnairin hallituksesta. Minusta tämä on aivan käsittämätön lausunto. Meillä on selkeät pelisäännöt valtioyhtiöitten omistajapolitiikasta, palkitsemispolitiikasta, ja silloin, jos valtion edustaja yhtiön hallituksessa toimii näitä periaatteita vastaan, pitäisi jo ryhtyä toimenpiteisiin, henkilöjärjestelyihin. Ei voi olla niin, että valtion edustaja toimii omia ohjeitaan vastaan. Ministeri Häkämies, te olitte aikanaan ministerinä, kun nämä ratkaisut tehtiin. Voiko todella olla niin, että teidän ykkösvirkamiehenne ei ole millään tavalla informoinut teitä tästä pelisääntöjen vastaisesta järjestelystä?


Jyri Häkämies (kok):

Arvoisa puhemies! Voi todella olla niin, koska hän hallituksen jäsenenä noudattaa eduskunnan säätämää lakia, joka lähtee siitä, että kaikkia osakkeenomistajia kohdellaan tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti. Niin kuin jo aikaisemmassa puheenvuorossa totesin, niin mikäli tähän ratkaisuun päädyttiin, se olisi pitänyt, totta kai, kertoa kaikille osakkeenomistajille pörssin kautta. Mutta ongelma ei ole se, vaan ongelma on se, että tuo päätös ja ratkaisu oli jo silloin niissä olosuhteissa virheellinen johtuen juuri siitä, että kun kerran henkilöstöltä vaaditaan venymistä, niin silloin ei pidä johdolle tehdä erityisbonuksia. Eli tältä osin siihen kysymykseen, informoitiinko, nyt toisen kerran sanon, että ei informoitu.


Timo Soini (ps):

Arvoisa herra puhemies! Eriasteinen poliittinen korruptio on aika hyvin nyt tutkittu ja toivottavasti myös hutkittu. Nyt näkee, että tämä korruptio on näissä rahantekoveljissä, jotka menevät yhtiöstä toiseen. Kun seuraatte, niin siellä pieni piiri pyörii ja siellä hyörivät rahat samaan suuntaan.

Mitä te aiotte tehdä? Onko se nyt sitten selitys kaikkeen, että salattu on ja ei pääse, kun on sitä ja tätä syytä? Meillä salataan sopimuksia, jotka ovat olennaisia. Nyt mennään osakkeenomistajien selän taakse. Kun olisi kerrottu kaikille osakkeenomistajille, niin tästähän olisi sillä päästy. Mitä te todella aiotte tehdä, ettei tämä tule toistumaan ja jatkumaan, ja tuletteko selvittämään, onko tällaisia vastaavia pommeja muissa valtion yrityksissä, joissa nämä rahantekokoneet mellastavat?


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! Avoimuus ja läpinäkyvyys on yksi ihan keskeinen vaatimus. Se ei tietenkään riitä, ja minä olen itse kiinnittänyt huomiota heti, kun tämän tehtävän sain hoitaakseni, siihen, että kovin pienistä piireistä valitaan valtio-omisteistenkin yhtiöiden hallitusten jäsenet. Tästä syntyy semmoinen yrityskupla, jonka sisältä näyttää maailma ihan toisenlaiselta kuin se näyttää jo tästä salista. Minun tehtäväni on usein ollut kertoa näille henkilöille, minkälaisia haasteita jo kansanedustajat minulle esittävät, puhumattakaan siitä, mitä ihmiset tuolla muualla ajattelevat.

Meidän pitää tämä kupla pystyä rikkomaan. Se tarkoittaa sitä, että valtioenemmistöisten ja valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksiin tarvitaan uudenlaisia ihmisiä, jotka tulevat toisilta elämänalueilta. Korostaisin sitä, että vaikka liiketoiminnallinen osaaminen on erittäin tärkeätä, niin siitä ei ole paljon hyötyä, jos tehdään semmoisia arviointivirheitä, että ei pystytä näkemään, minkälaisia ongelmia esimerkiksi yhtiön sisäiseen dynamiikkaan, vaikkapa johdon ja henkilöstön väleihin, aiheutetaan. Me tarvitsemme uudenlaisia ihmisiä näihin hallituksiin, ja minä toivon, että eduskunta (Puhemies: Taas on minuutti täynnä!) kiinnittää tähän huomiota.


Jukka Kärnä (sd):

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Finnairin johdon ja henkilöstön välillä vallitsee erittäin syvä epäluottamus johtuen näistä salatuista bonuksista ja siitä, että henkilöstö lähti säästötalkoisiin matkaan mukaan, ja kun tuli takaisinmaksun aika, niin sanottiin "aprillia". Nyt on, koska Finnairin tilannehan ei ole sinällään muuttunut yhtään mihinkään, äärimmäisen tärkeää palauttaa henkilöstön ja johdon välinen luottamus, jotta tämä meidän kruununjalokivi jonakin päivänä olisi vielä erinomaisessa kunnossa.

Arvoisa ministeri, kysynkin: millä keinoilla, ja onko niitä jo mietitty, luottamus Finnairin johdon ja henkilöstön välille palautetaan?


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! Minä olen erittäin iloinen tästä edustaja Kärnän puheenvuorosta. Juuri tästä on nyt kysymys, mutta vetoan ja toivon, että Finnairin henkilöstöryhmät nyt huomaavat, että ainakin valtio omistajana ryhtyy toimenpiteisiin, kun julkisuuteen tulee tällaisia epäkohtia, joita ei voida hyväksyä, jotka ovat vahingoittaneet yrityksen ilmapiiriä.

Nyt täytyy lähteä siitä, että on myöskin ymmärrettävä, että Finnairilla ei ole tulevaisuutta, ellei tämä henkilöstöryhmien ja johdon dialogi jatku. Siihen on nyt varmasti jonkin verran aikaa. Tämän päivän tilanne nyt ei ollut kovin lupaava, mutta vetoan näihin ryhmiin, että he samalla tavalla kuin johto, joka tarvitsee nyt uuden hallituksen tuen, ryhtyvät uudestaan tätä dialogia käymään.


Eero Lehti (kok):

Arvoisa herra puhemies! Tuliko tämä kahden vuoden sitoutumisajatus konsultilta vai yhtiön johdolta, mahdollisesti hallituksen jäseniltä?

Toinen kysymykseni on: uskotteko te, arvoisa ministeri, että sen jälkeen, kun ylin johto on jäänyt rysän päältä kiinni, he pystyvät saavuttamaan sidosryhmien luottamuksen siinä tehtävässä, jossa he edelleen ovat?


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! En tiedä, tuliko tämä ajatus konsultilta vai tuliko se hallituksen piiristä, mutta joka tapauksessa voi sanoa, että mikäli se tuli konsultilta, niin me tarvitsemme uudenlaisia konsultteja.


Kaj Turunen (ps):

Arvoisa puhemies! Valtionkin yhtiöiden hallituksissa istuvat samat ihmiset ja ristikkäin valvovat toisiaan. Omistajaohjauksessa on maininta siitä, että puolet hallituspaikoista on ulkopuolisilla. Tämä ulkopuolisuus ei välttämättä toteudu, mutta jos näissä ohjeissa olisi mainittu se, että he olisivat riippumattomia, niin olisiko tällä vaikutusta siihen, että mahdollisesti tämmöisiä julkisuudessakin olleita asuntojärjestelyjä voisi estää tällä toiminnalla?


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! Näitä keskusteluja tosiaan on nyt hyvä käydä sen takia, että tämä kysymys riippumattomuudesta voitaisiin hyvin ottaa tarkasteltavaksi, kun sitä palkitsemisohjetta katsotaan nyt lähiaikoina. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että koko suomalaisen yhteiskunnan nämä verkostot läpivalaistaan tässä katsannossa, koska monesti on todellakin niin, että ihmiset eivät kykene erottamaan eri rooleja toisistaan. Sitä paitsi ehkä tässä on taustalla semmoinen väärä luulo, että ei löytyisi uusia ihmisiä, että aina samojen pitää sitten valituttaa itsensä myös yhä uuteen yhtiöön. Näin ei mielestäni todellakaan tarvitse olla. Tämä keskustelu, jota nyt on käyty, on hyvin tervehdyttävää, ja tätä riippumattomuutta voidaan varmasti monella eri tavalla lisätä.


Risto Kalliorinne (vas):

Arvoisa puhemies! Ehdin itsekin viikonloppuna vaatia näiden hallituksen jäsenten erottamista ja haluan ensinnäkin kiittää ministeri Hautalaa, että näin Riston päivän kunniaksi te toteutitte sen. (Naurua — Jouko Skinnari: Kauan siinä meni!)

Kysymys valtion omistajaohjauksen pelisäännöstä: Kun Kemijärven sellutehdasta vuonna 2008 lakkautettiin, niin silloin sanottiin, että ei voi vaikuttaa, koska olemme vain vähemmistöosakas. Kun hieman myöhemmin Finnairin bonusohjelmasta päätettiin, niin nyt on paljastunut, että ei voi edes informoida, vaikka olimme enemmistöosakas. Tulee kysymys, millaista on valtion omistajaohjaus. Onko sitä tähän saakka ollut edes olemassa, jos vähemmistöosakkaana ei voi vaikuttaa ja enemmistöosakasta ei saa edes informoida?

Arvoisa ministeri, mitä aiotaan valtio-ohjauksen pelisäännöille tehdä tämän tapauksen johdosta? Eikö nyt ole aika täysremontille?


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! Tosiaan on siis kysymys siitä, että kaikkia osakkeenomistajia pitäisi kohdella samalla tavalla, ja jotta valtio eri omistusosuuksissa on merkittävässä roolissa, niin mielestäni voidaan ratkaista myös sillä tavalla tämä informaatiokysymys, että nämä tiedot julkistetaan, niin että ne ovat kaikkien käytettävissä. Tällä tavalla sitten se ongelma varmasti saadaan poistumaan.


Timo Soini (ps):

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä tapa, millä julkinen valta kohtelee nyt työntekijöitä, on aivan käsittämätön. Vielä muistellaan: Puolustusvoimat ulkoisti ruokahuoltonsa, 30 prosentin palkanalennus pienipalkkaisille naisille. Nyt catering-palvelut ulkoistetaan Finnairilla, stuertit ja lentoemännät ovat tinkineet — mutta herrat vaan mellastaa! Kyllähän tästä nyt joku poliittinenkin vastuu on, niin että onko tämä nyt tämän hallituksen ohjelman ja politiikan mukaista, että työläisiä kohdellaan tällä tavalla?

Ja sitten toinen asia vielä: Onko tämän tien päässä nyt se, jota ministeri Hautalakin on esittänyt, että Finnairista voidaan luopua, sen valtion omistusosuuden, joka on vielä määräävä, kautta? Tätäkö kautta yhteisestä kansallisvarallisuudesta luovutaan ja annetaan se suoraan pörssipelureiden käsiin?


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! Tosiaan erittäin hyvä, että tämä kysymys nousi tässä keskustelussa esiin, koska tämän kuukauden aikana, kun on keskusteltu Finnairin piirissä tapahtuneista asuntokaupoista ja bonuksista, tilanne ei ole muuttunut siinä mihinkään, että Finnairin on löydettävä uusia kumppaneita, jotta se pystyy toteuttamaan suomalaisille tärkeät suorat lentoyhteydet Eurooppaan. Ne ovat syvästi tappiollisia. Takana on Finnairilla kolme tappiollista vuotta, pääomittamista. Kysyn vaan, että tässä taloudellisessa tilanteessako edustaja Soini ja muut täällä olisivat valmiit myöntämään lisää pääomittamiseen? En usko, että näin tapahtuu, jolloin nyt jatketaan keskustelua siitä, onko perusteita antaa mahdollisuus siihen, että Finnairin 55,8 prosentin valtion omistusosuus liudennetaan alle 50,1:een, mihin tarvitaan eduskuntavaltuutus.

Minusta on hyvä, että tätäkin keskustelua nyt taas sitten käydään. Nimittäin vaihtoehto on todellakin rankka pääomittaminen, ja minusta on hyvä olla tietoinen siitä, että tilanne ei voi jatkua ennallaan ja (Puhemies: Ja minuutti on täynnä!) henkilöstöä pitää kohdella kaikkien mahdollisten pelisääntöjen mukaan. On esimerkiksi tästä cateringin...

Anteeksi, nyt minuutti on täynnä.


Kari Rajamäki (sd):

Arvoisa puhemies! Suomen kansallisomaisuudesta päätettäessä ei valtio voi kyllä istua katsomossa ja lukemassa lehtiuutisia. Kyllä kyse on alue-, teollisuus- ja työllisyyspolitiikasta, nyt jo meille kansallisesti strategisen tärkeän Finnairin toiminnan halvaannuttamisesta ja työntekijöiden ja henkilöstöpolitiikan tuhoamisesta, vain koska itsekuri petti, kuten se tuolla vapailla markkinoilla, markkinavoimien piirissä, on yleensä totuttu pettämään. Nyt tässä suhteessa oli tietysti myönteistä — kun eilen puhuin, että henkselit on ihanasti sekaisin, niin tänä aamuna on löytynyt jo saksia — että pikkuisen on ryhdytty jo selvittelemään tätä päällekkäis- ynnä sekahallintoa.

Mutta minusta olisi erittäin tärkeätä, että kun valtioneuvoston kanslian alaisuuteen siirrettiin 2007 omistajaohjaus, niin nyt pitää oikeasti katsoa, mikä on valtion omistajaintressi myöskin kansallisesti, meidän selviytymisen näkökulmasta. Tässä yhteydessä minä kyllä peräänkuulutan myös kattavaa parlamentaarista selvitystä valtion omistajaohjauksesta, valtionyhtiöiden asemasta. Ei voi olla niin, että joillekin virkamiehille ja eläkeyhtiöiden johtajille (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) on annettu valta päättää kansallisomaisuudesta.


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä, että eduskunta on monellakin tavalla valpastunut tässä valtion omistajaohjauksessa: eri valiokunnat keskustelevat siitä. Mutta haluaisin nyt kuitenkin sanoa, että ei varmaan tarvita parlamentaarista selontekoa sen takia. Kyllä hallitus näistä asioista vastaa. Omistajaohjauspoliittinen periaatepäätös marraskuusta antaa erittäin hyvän pohjan näidenkin ongelmien korjaamiseen, mistä täällä tänään keskustellaan. Siinä mielessä työ jatkuu, ja siitä keskustellaan eduskunnan kanssa.


Mauri Pekkarinen (kesk):

Arvoisa puhemies! Juuri niin, tämä periaatepäätös palkitsemisesta. [Puhuja näyttää paperia] Minäkin olen ollut ministerinä tätä tekemässä. Minä en löydä tästä kohtaa, joka tunnistaa tällaisen bonuksen, bonuksen, jolla sitoutetaan. Aina kaikki ne bonukset, mistä tässä puhutaan, ovat tuloksellisuuteen perustuvia. Nyt yhtiön johto antoi bonukset, 3 miljoonaa bonusta, sillä, että joku porukka säilyy ja jatkaa yhtiössä. Kolme miljoonaa liki main, joka on yhtä paljon kuin sadan pienituloisen Finnairin työntekijän vuosipalkka. Tämä on huikea asetelma.

Kysymys teille, johonka ette vastannut äsken ensimmäisessä puheenvuorossanne: aikooko hallitus toimia niin, että se pyrkii perimään pois nämä perusteettomasti, vastoin tätä sopimusta, myönnetyt ylimääräiset bonukset?


Heidi Hautala (vihr):

Arvoisa puhemies! Puhumme ehkä nyt edustaja Pekkarisen kanssa hiukan toistemme ohi, koska se periaatepäätös, mistä puhuin, on 3. marraskuuta hallituksen hyväksymä omistajaohjauspoliittinen periaatepäätös. Sieltä löytyvät tavoitteet, jotka korostavat vahvasti avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja joissa sitoudutaan siihen. Mutta tämä palkitsemisohje, joka teillä on kädessänne, uudistetaan, ja tämä keskustelu on varsin hyvin palvellut sitä tarkoitusta.

Mitä tulee sitten näihin bonuksiin ja niiden perimiseen, olen tätä selvityttänyt, ja ei tällaiseen ole mahdollisuuksia. Lähtökohtaisesti niitä ei olisi pitänyt tehdä, ja jos olisi ollut tajuntaa siihen, että ne pitää myöskin julkistaa silloin, kun ne tehdään, niin ehkäpä niitä ei olisi koskaan tehty. Varsinkaan niitä ei olisi voitu salata henkilöstöltä, joka nyt on reagoinut oikeutetusti ja voimakkaasti niihin.