Suullinen kyselytunti 141/2001

Päätöksen tekeminen Vuosaaren satamasta

Juhani Sjöblom (kok):

Arvoisa puhemies! Euroopan komissio on ilmoittanut, että se ei ota käsittelyyn ympäristöministeriön Vuosaaren satamaan liittyvää lausuntopyyntöä. Satamapäätös on siten Suomen kansallisen päätöksenteon piirissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asia etenee valtioneuvoston yleisistunnon käsittelyyn luonnonsuojelulain 66 §:n 2 momentin mukaisesti.

Milloin ympäristöministeri aikoo tuoda kauan paikallaan seisoneen satamaratkaisun valtioneuvostoon?


Satu Hassi (vihr):

  Arvoisa puhemies! Ihan heti, kun asia saadaan valmisteltua. Aivan varma en ole siitä, pystytäänkö asia saamaan valmisteltua viimeistä piirtoa myöten ennen vuodenvaihdetta, mutta toivon sitä — jos ei ennen vuodenvaihdetta, niin hyvin pian vuodenvaihteen jälkeen. Puhun nyt ensi vuodenvaihteesta, ministeri Koskinen.

Syy siihen, että Suomi pyysi komissiolta ennakkolausuntoa tästä asiasta, on se, että vallitsi tietty tulkintaepäselvyys siitä, miten direktiiviä ja toisaalta Suomen luonnonsuojelulakia tulkitaan siinä, kuuluuko tällaisessa asiassa ennakkolausunto komissiolta pyytää. Päätimme varmuuden vuoksi sen pyytää. Päätös tehtiin kaikkien hallitusryhmien puheenjohtajien yhteisessä neuvottelussa, jotta tämän lausunnon pyytämättä jättämisestä ei tulisi valituksen aihetta, josta olisi seurannut uusi viivästyttävä valituskierros korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Edellinen tällainen valituskierros korkeimpaan hallinto-oikeuteenhan kesti hieman yli vuoden. Tällaisia haluamme todella välttää.


Juhani Sjöblom (kok):

Arvoisa puhemies! Mitä pääministeri aikoo tehdä, jotta ympäristöministeriö ei hidastele tässä hallituksen selvän enemmistön kannattamassa hankkeessa?


Paavo Lipponen (sd):

Arvoisa puhemies! Pääministeri on kuullut ympäristöministerin aikataulun ja tulee valvomaan, että siitä pidetään kiinni.


Klaus Bremer (r):

Arvoisa rouva puhemies! Olin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kun ensimmäisen kerran syötettiin läpi Vuosaaren sataman rakentamispäätös. Hinnaksi ilmoitettiin 800 miljoonaa. Tämän päivän lehtitieto kertoo, että 2,6 miljardia, eikä siinä vielä ole läheskään kaikki. Siitä puuttuu vielä VR:n osuus oikein pitkältä osalta. 4 miljardia se tulee maksamaan vähintään. Kun on olemassa 2 miljardia halvempi ratkaisu, joka toimittaa myöskin 12 miljoonaa tonnia, kysyn:

Paljonko tosiaan valtio aikoo näinä ankeina aikoina tuhlata miljardeja sellaiseen projektiin, joka on korvattavissa huomattavasti halvemmalla?


Satu Hassi (vihr):

  Arvoisa puhemies! Päävastuu sen arvioinnista, onko Vuosaaren satamalle vaihtoehtoja, on liikenneministeriöllä. Sen takia asian valmistelussa ympäristöministeriö on pyytänyt liikenneministeriöltä lausunnon, joka viime keväänä saatiin. Pyydän, että liikenneministeri, joka tämän lausunnon valmistelua on johtanut, vastaa omalta osaltaan. Ainakaan ympäristöministeriön pääluokasta ei ole valmisteilla minkäänlaisia rahallisia avustuksia tälle satamalle.


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Todellakin olemme lausuneet liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen siitä, mitä mahdollisuuksia on toteuttaa tämän kaltainen satamatoiminnat kokoava ratkaisu Pääkaupunkiseudulla, ja tulleet eri vaihtoehtoja tutkittuamme siihen johtopäätökseen, että saman kaltaista vaihtoehtoa ei ole löydettävissä. On olemassa ratkaisuja, jotka jättävät nuo toiminnot hajautetuiksi, mihin todennäköisesti ed. Bremerkin viittaa, mutta ne eivät toteuta sitä ajatusta, joka tuon satamahankkeen taustalla on.

Mitä tulee kustannusarvioihin, satamahankehan on tietysti kunnallista toimintaa ja siinä mielessä Helsingin kaupungin vastuulla oleva ­hanke. Siihen liittyy myös väyläratkaisuja, sekä ­­ra­ta-, tie- että meriväyläratkaisuja, joiden osalta nyt käydään keskustelua siitä, mikä on Helsingin kaupungin ja valtion kustannustenjakosuhde. Kokonaisuudessaan nuo hankkeet maksavat noin 1,2 miljardia markkaa.


Outi Ojala (vas):

Arvoisa puhemies! Ottamatta sen enempää kantaa Vuosaaren sataman puolesta tai sitä vastaan olisin kuitenkin halunnut tiedustella ehkä oikeusministeri Koskiselta tai kuka hallituksen jäsenistä haluaa vastata valitusmenettelyprosesseista. On tietysti tavattoman tärkeää, että kansalaisilla, kansalaisjärjestöillä ja muilla vastaavilla on valitusoikeus, mutta nämä prosessithan ovat yleensä hyvin pitkiä ja kyse on kuitenkin elinkeinotoiminnasta ja pitkäjänteisestä suunnittelusta.

Onko hallituksen puolella pohdittu, voisiko ajatella päätöksentekoa kehitettävän jotenkin sillä tavoin, että samalla turvataan valitusmahdollisuudet mutta kuitenkin voitaisiin prosesseja nopeuttaa?


Johannes Koskinen (sd):

Arvoisa puhemies! Tämä oli esillä juuri pari viikkoa sitten korkeimman hallinto-oikeuden kanssa käymissäni keskusteluissa. Sielläkin on koetettu eri putkien menettelyä kehittää siten, että tärkeät, kiireelliset asiat pystyttäisiin hoitamaan mahdollisimman pikaisesti. Usein siinä on jarruttavana tekijänä lausuntomenettely, kun on välttämätöntä pyytää tietyiltä tahoilta lausunnot ja antaa vastapuolelle mahdollisuus kommentoida niitä, ja siihen menee aikaa. Mutta tämä ongelma on tiedostettu, ja oikeusjärjestelmän pitää pystyä vastaamaan siihen, ettei kveruloida, siis ei pitkitetä juttujen käsittelyjä ja aiheuteta sillä lailla kohtuuttomia hidasteita tai kustannuksia.


Jyri Häkämies (kok):

Arvoisa rouva puhemies! Vaikuttaa vahvasti siltä, että valtiovalta on panostamassa Vuosaaren satamaan huomattavasti enemmän kuin vastaavissa muissa hankkeissa Suomessa. Myöskin Vuosaaren satama valmistuessaan ilmiselvästi tulee syömään jo toimivien satamien kapasiteettia vähentäen siten työpaikkoja. Kysyn aluekehityksestä vastaavalta ministeri Korhoselta:

Miten tällainen toiminta sopii yhteen sen käsityksen kanssa, että hallitus noudattaa tasapainoista alueellista kehittämistä?


Martti Korhonen (vas):

Arvoisa rouva puhemies! Tasapainoinen alueellinen kehittäminen on tietenkin sitä, että kehitetään koko maata; siitähän itse termikin lähtee liikkeelle. Silloin erilaisia ratkaisuvaihtoehtomalleja täytyy hakea, niitä täytyy tutkia. Nämä, mihin esimerkiksi edellä vastanneet ministerit viittasivat, ovat pääsääntöisesti alueiden itsensä kustantamia hankkeita. Valtio on mukana väylähankkeissa väylärahoituksen kautta, jos on, ja rautatierakentamisen kautta, jos tällaisia tarpeita on. Mutta korostan sitä, että aluekehittäminen on koko maan kehittämistä.


Matti Vanhanen (kesk):

Arvoisa puhemies! Tässä ei ole kyse ihan vähäpätöisestä summasta, väylien ja ratojen osalta on kyse miljardiluokan hankkeesta. Aikaisemmin valtio on sitoutunut suunnittelukustannusten jakoon fifty—fifty-periaatteella, mutta ei ymmärtääkseni mihinkään muuhun. Jos nyt ympäristöministeriö on viemässä itse päätöksen valtioneuvostoon jo lähiviikkoina, millä aikataululla kustannustenjako väylähankkeiden osalta liikenneministeriössä valmistellaan ja millä tavalla siihen aiotaan eduskunta kytkeä mukaan, sillä tietysti fifty—fifty-jako tuntuu aivan kohtuuttomalta, kun kyse on kuitenkin ensisijaisesti kunnallisesta hankkeesta?


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Tuota hanketta halutaan mahdollisimman nopeasti edistää. Sen osalta kustannustenjakoratkaisun tekeminen on myöskin asia, joka tulee suurin piirtein toivottavasti samanlaisella aikataululla, kuin mihin ministeri Hassi viittasi, myöskin katsottavaksi. Siinä suhteessa ei mitään ratkaisua siis vielä ole tehty, mutta täytyy sanoa, että jos ajatellaan suhteita, mitenkään kohtuuton ratkaisu periaatteellisena ratkaisuna suhteessa muihin vastaavan kaltaisiin ratkaisuihin, joita maassa on tehty, ei ole olemassa. Valtiohan ei osallistu varsinaiseen sataman rakentamiseen vaan liikenneväyläratkaisuihin, ja se on se kysymys, jonka osalta keskustelua käydään, mikä väylien osalta on Helsingin kaupungin osuus ja mikä on valtion osuus.


Seppo Kanerva (kok):

Arvoisa puhemies! Vähän ihmetyttää se, miksi vantaalainen kansanedustaja tai miksi hallitus pyrkii ohjaamaan helsinkiläisten päätöksentekoa asiassa, joka mitä ilmeisimmin on erittäin epätaloudellinen. Kuten ed. Bremer totesi, kyseessä on 4 miljardin hanke, ja satamien tuotto on 120 miljoonaa vuodessa. Se merkitsee, että 3 prosentin korko pystytään maksamaan siitä rahasta, ja sillä hinnalla ei rahaa saa.

Kun Helsingin verotulot ovat noin 400 miljoonaa äyriltä, niin kymmeneksi vuodeksi nousevat helsinkiläisten verot tästä lystistä. Onko tämä, muut kansanedustajat, teidän alueidenne kannalta mitenkään järkevä hanke, ja tuleeko hallitus tukemaan sitten helsinkiläisiä veronmaksajia, kun Helsinki ajautuu tämän takia konkurssiin?

Ministerit kokevat, että tässä ei ollut kysymystä, ja kun kyseessä ei ole Helsingin kaupunginvaltuusto, annan puheenvuoron ed. Tuloselle. (Eduskunnasta: Tampereen kaupunginvaltuustosta!)


Irja Tulonen (kok):

Arvoisa puhemies! Emme ole myöskään Tampereen kaupunginvaltuustossa. Kysyisin ministeri Heinoselta vielä seuraavaa:

Ymmärrän, että Vuosaaren satama on suuri kansallinen hanke, mutta kyllä siitä aikamoinen etu, jos ajatellaan, mitä siirto Vuosaareen merkitsee, tulee Helsingin kaupungille, ja tietysti silloin kustannustenjaon täytyisi olla oikeudenmukainen. Kysyisinkin, miten pitkälle Helsingin kaupunki nyt näissä neuvotteluissa on tullut vastaan. Liikennejaosto on useaan otteeseen käsitellyt Vuosaaren satamaa, ja koskaan tämä kysymys ei ole meille selvinnyt. Voisiko sen nyt saada tässä suoraan ministerin suusta?


Olli-Pekka Heinonen (kok):

Arvoisa puhemies! Koska nämä valituskysymykset, jotka liittyvät kaavaratkaisuun ja Naturaan, ovat olleet auki, mitään sen kaltaista keskustelua ei tänä aikana ole käyty. Nyt kun saadaan nämä kysymykset ratkaistua, on aika käydä keskustelua myöskin Helsingin kaupungin kanssa. Kyllä tämä hanke on kansallinen hanke siinä suhteessa, että tässä on kysymys ennen kaikkea siitä, miten nuo liikennevirrat suuntautuvat myöskin muiden maiden satamien välillä, eli siitä, että haluammeko me olla kilpailukykyisiä tässä suhteessa. Ainakin minun näkemykseni on, että meidän tulee siihen pyrkiä.


Paavo Lipponen (sd):

Arvoisa puhemies! Vuosaaren satamahanke on Helsingistä lähtöisin, ja kysymys on sataman korvaamisesta. Tämä hanke on, niin kuin liikenneministeri totesi, sillä tavalla kansallinen hanke, että ensinnäkin kysymys on kansainvälisestä kilpailukyvystä, metropolialueen kilpailukyvystä ja toisaalta siitä, että saadaan mahdollisimman hyvä logistinen ratkaisu eteläisen Suomen ja loppujen lopuksi hyvin suuren osan maata kannalta. Tässä on kysymys kestävän kehityksen mukaisesta ratkaisusta, jolla vapautetaan asuntotuotannolle suuria alueita, päästään liikenteestä, sen päästöistä, jotka ovat merkittävä terveysriski, ja koko Pääkaupunkiseudun aluerakenteen kannalta paitsi, että asuntotuotantoon vapautuu uusia alueita, myöskin työpaikkoja saadaan sinne, mistä niitä puuttuu, eli Itä-Helsinkiin. Tässä on siis tällainen avaus itään, joka tulee merkitsemään sitä, että koko itäinen suunta tulee kehittymään entistä paremmin, eikä tässä ole kyse siitä, että toisen sataman kapasiteettia pyritään vähentämään tai tällä tavalla tultaisiin vähentämään.

Eli me tarvitsemme tässä monenlaisia näkökulmia, tarvitsemme myöskin suurkaupunkipolitiikkaa Pääkaupunkiseutua varten, että saamme järkevästi toimivan rakenteen, joka toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Sen vuoksi minä toivon, että tätä asiaa voitaisiin tarkastella ilman turhia alueellisia kaunoja. Kustannukset ovat kyllä täysin hallittavissa myöskin valtion puolelta.


Mauri Pekkarinen (kesk):

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä ed. Häkämiehen täällä esittämiin näkökulmiin. Tämä on iso hanke, ja sillä on suuri logistinen ja aluekehityksellinen vaikutus, miten tämä hanke ratkeaa. Kysymys on paljolti siitä, keskittyykö liikenne entistä enemmän Pääkaupunkiseudun kautta kulkevaksi, nimenomaan laivaliikenne ja meriliikenne, ja edistetäänkö tällä entistä keskittyneempää aluekehitystä kohti Pääkaupunkiseudun aluetta vai voivatko jotkut muut ratkaisut hoitaa osan tästä tarpeesta.

Arvoisa puhemies! Kysymys on kuitenkin ensisijaisesti helsinkiläisten ratkaisusta, mutta jos tähän sitoutuu, niin kuin olen ymmärtänyt, kenties miljardimitassa myös valtion rahoja, onko hallituksen tarkoitus tuoda jonkinlaisessa periaatemuodossa tämä asia eduskunnan ratkaistavaksi, ennen kuin hallitus menee kovin pitkälle meneviin sitoumuksiin valtiovallan puolelta?


Paavo Lipponen (sd):

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt vähän sellainen sävy, että jos Helsinki hyötyy, niin se on niin väärin, niin väärin. Tässä on kysymys todella suuresta ratkaisusta Pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteessa: ympäristöstä, terveydestä, asunnoista, työpaikoista. Otetaan järki käteen nyt, hyvät kollegat, tässä asiassa. Tässä kaikki voittavat. Onko se huonoa aluekehitystä, että rekat saadaan Helsingin keskustasta pois kulkemasta, kymmeniätuhansia asuntoja voidaan rakentaa kymmenilletuhansille ihmisille, työpaikkoja sinne, mistä niitä puuttuu? Nämä asiat ovat täysin hoidettavissa normaalissa budjettikäsittelyssä, niin kuin on monia muitakin liikennepuolen ja logistiikan hankkeita voitu budjetin yhteydessä toteuttaa, koska pääratkaisu ja kustannusrasitus on kuitenkin Helsingin kaupungilla. (Puhemies koputtaa) On kysymys tietysti sadoista miljoonista markoista, kun puhutaan rautateistä tai väylistä. Ne ovat isoja asioita, mutta eivät lainkaan sitä luokkaa, mitä täällä on väläytelty.


Satu Hassi (vihr):

  Arvoisa puhemies! Koska kysymys on erittäin monimutkaisesta päätöksentekoprosessista, haluan vielä selvyyden vuoksi todeta, että tässä on kolme osakokonaisuutta, jotka kaikki on ratkaistava lakien mukaisessa järjestyksessä. Ensimmäinen osakokonaisuus, joka seuraa siitä, että Suomi on EU:n jäsen, ja siitä, että suunnitellun sataman vieressä on Natura-alue, on se, että on arvioitava, aiheuttaako satama Natura-alueelle haittaa, ja jos aiheuttaa, onko sille vaihtoehtoja, ja mikäli ei ole, annetaanko poikkeuslupa.

Tämän päätöksen viemisestä valtioneuvostoon lähiviikkoina on nyt minun osaltani kysymys. Mikäli valtioneuvosto päätyy näyttämään vihreätä valoa tältä osin satamalle, sen jälkeen on mahdollista tehdä normaali kaavoitusprosessi, joka olisi tehtävä joka tapauksessa riippumatta meidän EU-jäsenyydestämme. Sen jälkeen sitten tehdään mahdolliset valtionapuja koskevat päätökset.